Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Ola_Pallonivel

    Ei tarvitse kohta koirista murehtia, kun aselakia kiristetään entisestään. Voitte kiittää salametsästystä ja eilisiä tapahtumia.

    suorittava porras

    Tuolla edellä Anneli viittasi jälleen kerran vanhentuneisiin tilastoihin hirvikannan vaikutuksista. 2010-vuosikymmenen loppupuolen tilanne oli vielä kokonaan eri verrattuna tähän päivään puhumattakaan vuosituhannen vaihteen tilanteesta , joka edelleen kaivetaan esille kasvattamaan tunnekuohuja hirviä vastaan.

    Vähemmän laitetaan painoa sille tosiasialle ,että kuusta on istutettu myös sen vuoksi ,että sen tuottama taloudellinen tulos on parempi mäntyyn verrattuna kantohintojen erojen tasoittumisen myötä. Lisäksi  kuusi selviytyy kasvuun huonommallakin hoidolla. Suurin osa pilalle menneistä männiköistä on tuhoutunut etukasvuisen vesakon varjostuksen seurauksena. Hirvi on vahinkojen suhteen ollut sivuroolissa. Nykyisillä tiheyksillä jo kaukana marginaalissa.

    Asioiden uutisoinnillakin on merkitystä. Metsänhoidon laiminlyöntien seuraukset on helpompi pistää viattoman luontokappaleen piikkiin verrattuna siihen ,että varsinaiseen ongelmaan-tekemättömyyteen- puututtaisiin . Alituinen hirvien syyllistäminen johtaa vain virheellisiin valintoihin. Kuusta istutetaan yksipuolisen uutisoinnin seurauksena sinnekin ,missä muutkin vaihtoehdot tulisivat kyseeseen.

    Ruotsissa on jo alettu markkinoida voimakkaasti  mäntyä uudistusaloille. Milloin Suomessa alkaa vastaava kampanja? Onhan jo moneen kertaan todettu ,että männyn osuus on supistunut liikaa ja vahinkoja syntyy ,kun hirvien ruokailupaine kohdistuu pienemmälle alalle. Ruotsissa ei arastella ,vaikka hirvikanta on Suomeen verrattuna kaksinkertainen.

    Hirvikanta tulee jatkossa kasvamaan petojen metsästykselle aiheuttamien hankaluuksien vuoksi. Petovaraa jätetään eikä kaikkialla voida enää nykyisellään pitää riittävää metsästyspainetta yllä harrastuksen muuttuessa epämielekkääksi . Syrjäisissä maaseutupitäjissä metsästäjä alkaa olla uhanalainen laji. Hirvivahinkojen torjunta tulee jäämään entistä enemmän metsänomistajan harteille.

    Puuki

    Ei kuusen viljelyn tulos ole lähelläkään mäntyä kuivahkoilla kankailla ja sitä vastaavilla ja huonommilla kasvupaikoilla.

    Nostokoukku

    Miksi sitä sitten sinne istutetaan?

    Gla

    Suorittava: ”Metsänhoidon laiminlyöntien seuraukset on helpompi pistää viattoman luontokappaleen piikkiin verrattuna siihen ,että varsinaiseen ongelmaan-tekemättömyyteen- puututtaisiin . ”

    Ei me edelleenkään puhuta täällä hoitorästeistä. Tämä on ainakin viides kerta, kun siitä sinulle mainitsen, silti jaksat jatkaa metsätalousaiheisessa keskustelussa hoitorästeistä. Miksi?

     

    Metsuri motokuski

    Miksi hoitorästeistä ei voi samassa yhteydessä puhua kun ne nivoutuvat yhteen hyvinkin tarkkaan hirvituhojen kanssa ? Vai onko hoitorästiasia sellainen josta ei saisi puhua ?

    suorittava porras

    Totean Gla:lle ,että alkuperäinen kiinnostukseni koko tähän palstaan sai alkunsa mimenomaan noista alituiseen kohtaamistani rästikohteista. Niistä mainitseminen ei ole jäänyt viiteen kertaan. Ne olivat esillä jo huomattavasti ennemmin ,kun Gla alkoi osallistua keskusteluihin .

    Lisäsin aikanaan keskusteluun kannusteeksi vähentää hirvivahingon mahdollisuutta ,kun lisätään panostusta taimikonhoitoon. Sen ovat fiksuimmat tehneetkin ja samalla parantaneet toimintansa tuottavuutta. Vahingotkin ovat todistetusti vähentyneet heidän kohdallaan varsinkin silloin ,kun toimenpiteiden ajoitus ja voimakkuus on suositusten mukainen. Valitettavasti varsinaiset juurisyyt puuston alkukasvatuksen epäonnistumisiin on mieluisti sotkettu hirvieläinten jalkoihin ja kaikki laiminlyönnit ja väärät valinnat luetaan hirvien ”ansioksi”.

    A.Jalkanen

    Viittasin kyllä vanhaan tilastoon, mutta se on edelleen siinä mielessä pätevä että jos männyn taimikoiden määrä on etelässä edelleen pysyvästi alhainen, samoin pitää alhaisena pysyä hirvikannatkin, jotta hirvien määrä per laidun on sopiva. Tosin huomioiden petojen aiheuttaman hävikin. Luke julkaisi laskurin, jolla voi arvioida oman alueen hirvituhojen riskiä ja siinä tulee kai laitumet eli ravinto huomioiduksi.

    Edelleen on parannettavaa siinä miten hyvin tavoitteet asetetaan ja miten niihin päästään. Edelleen on varaa alentaa hirvituhojen pinta-alaa ja nostaa korvausten tasoja. Ne voisi esimerkiksi porrastaa niin että talvilaidunongelma korvattaisiin kunnolla ellei sitä pystytä poistamaan.

    Gla

    ”Miksi hoitorästeistä ei voi samassa yhteydessä puhua kun ne nivoutuvat yhteen hyvinkin tarkkaan hirvituhojen kanssa ? Vai onko hoitorästiasia sellainen josta ei saisi puhua ?”

    Hoitorästit on oma valinta, hirvituhot ei.

     

    Nostokoukku

    Hoitorästit johtavat väistämättä hirvituhoihin, tuho on silloin oma valinta.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 711)