Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • suorittava porras

    Nyt on Gla:kin hyvä sauma aloittaa jahtihommat. Tilaa seuroissa on ja aseden hankinnassa on ostajan markkinat.

    Täytyy vielä kertoa Gla:lle , että maaseudun hirviporukat pienenevät koko ajan eikä käytössä ole välttämättä yhtä koiraa enempää. Se on lorun loppu ,kun koirasta aika jättää ,eikä uutta saada tilalle.

    Metsuri motokuski

    Gla. Juuri näin. Puhuin omasta koirasta ja jos sitä ei olisi niin hirvimetsällä en kävisi. Tuntien seisoskelu passissa ei kiinnosta.

    Nostokoukku

    Harvoin siellä samassa passissa tarvitsee tuntikausia seisoa. Ja se passissa olo on vain suurimman osan hirvimiehistä osa, aika harvalla porukassa on kuitenkaan toimiva koira. Nuoremmat metsästäjät passissa oloon herkästi kyllästyvät, ovat oppineet varsin nopeatempoisempaan  touhuun. Mutta mikäs siellä pitkässä passissakaan on ollessa. Voi rauhassa seurailla luonnon tapahtumia, hörpätä välillä kahvit ja pohtia elämän menoa. Tehdä pienet kynsitulet, jos oikein kylmä tulee. Jos koko ajan on oltava mennä touhottamassa, on metsästys syytä vaihtaa toiseen harrastukseen. Silloin on asennevika.

    Makarov

    Tässä kun lukee näitä juttuja niin muutos vanhaan metsästyskulttuuriin ei tekis pahiketta. Nostokoukulla sentään tuntuu olevan pilkettä silmäkulmassa, siitä iso plussa.

    Gla

    ”aseden hankinnassa on ostajan markkinat.”

    Mihin tämä perustuu, Riistan videoon? Sen mitä olen seurannut, hinnat on viime vuosina tälläkin alalla nousseet reippaasti. Käytettyjä on aina ollut tarjolla.

    A.Jalkanen

    Otsikkoon.

    Hirvieläinkannan pienentymisen olisi pitänyt johtaa metsätuhojen vähenemiseen. Hirvituhohavaintojen ja metsänomistajille maksettujen korvausten perusteella näin ei kuitenkaan ole johdonmukaisesti käynyt, koska vähentyneen männynviljelyn takia hirvien talvilaidunalueilla mäntytaimikoiden määrä on pienentynyt. Pienten ja varttuneiden mäntytaimikoiden määrä on laskenut VMI8:n 2,87 miljoonasta hehtaarista VMI12:ssa 1,74 miljoonaan hehtaariin (kuva 1.).

    Vaikka hirvikantaa on pienennetty, on laidunnuspaine harvoihin mäntytaimikoihin hehtaaria kohden pysynyt liian suurena, koska hirvet laiduntavat entistä harvalukuisimmissa mäntytaimikoissa.

    Lisäksi Lounais- ja Etelä-Suomessa valkohäntäkauriiden (valkohäntäpeura) (Odocoileus virginianus Zimmermann) ja metsäkauriiden (Capreolus capreolus L.) kanta on kasvanut 2010-luvulla hyvin voimakkaasti. Talvien vähälumisuus levittää sorkkaeläinten aiheuttamat metsävahingot yhä laajemmalle alueelle. Kuusen pieniin taimiin kohdistuvia sorkkaeläinten aiheuttamia latvatuhoja havaitaan aina Pohjanmaata myöten. Kauriseläinten aiheuttamien metsävahinkojen laajuudesta ei ole olemassa luotettavia arvioita, mutta käytännön havainnot kertovat tuhojen yleistymisestä.

    Heli Viiri. (2020). Parantaako vai heikentääkö metsänhoito metsien kestävyyttä metsätuhoja vastaan? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10505.

    Gla

    Suorittavan mieliaihe eli metsästyksen loppuminen on sikäli kiinnostava ilmiö, että metsästysorganisaatioiden taholta ei ole esitetty huolta järjestelmän toimivuudesta. Ei ole pyydetty apua hirvikannan hallintaan, ei mihinkään. Vain suorittavan kaltaisia uhkauksia tulee yksittäisiltä metsästäjiltä. Toisaalta metsästäjän asema, jossa metsätalous on riippuvainen metsästyksestä, antaa tähän mahdollisuuden.

     

    Metsuri motokuski

    Eikös täällä jokainen kirjoita yksittäisenä henkilönä ? Kyllä metsästäjä organisaatioissa on oltu huolissaan jo vuosia nuorten osallistumisesta metsästysharrastukseen. Etenkin metsästysseuratoimimtaan. Metsästysharrastus on nykyään suuntautunut pienriistametsästykseen sekä pieniin hirvieläimiin. Halukkuutta seuratoimintaa ei niinkään löydy varsinkaan syrjäseuduilla. Kasvukeskusten lähettyvillä ei vastaavaa ongelmaa ole havaittu.

     

    A.Jalkanen

    Ei kai suurin ongelma ole ollut käytännön toteutuksessa (?), vaan se on ollut ristiriitaisissa tavoitteissa, jotka poikkeavat toisistaan metsästäjillä ja sidosryhmillä. Esimerkiksi talvilaidunalueiden ongelma seuraa siitä että metsästettävää pitää olla tasapuolisesti koko ht-alueella. Ellei petopolitiikkaa saada kuntoon, ongelmia tulee hyvin pian myös käytännön toteutuksessa hirvellä. Kauriit saadaan varmaan kumoon ruokinnoilta entiseen malliin jatkossakin.

     

    Metsuri motokuski

    Niinhän se on. Tavoitteeseen on hankala päästä jos edellytyksiä sille ei ole. Susilauma vuodessa tarvii noin 15 hirveä ravinnokseen. Se on käytännössä parin seuran vuodessa kaadettavat hirvet. Karhu tappaa noin 20 % vasoista ja se taas on juuri se määrä joka suositaan jätettäväksi vasakannasta.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 711)