Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Rane

    Jutun mukaan lentolaskenta on luotettavin käytettävissä olevista menetelmistä?

    kim1

    Anneli:Kiitos kysymästä…Kyllä kaikki edellytykset on olemassa että aikoinaan siintä kehittyy hyvä metsä..,tosin se vaatii vielä 400 litraa tricoa..,heh..yllättävän paljon on myöskin luontaista mäntyä tulossa kyseiselle alueelle….Noin 1/3 osa taimista kasvoi viime vuonna erityisen hyvin ,ilmeisesti argrow rakeet ovat olleet hyvällä hollilla niissä…,kiva seurata ensi kesäkuussa kuinka kasvu jatkuu..,koska olemassa olevan tiedon mukaan tänä kesänä pitäisi olla vielä suurempi vaikutus sillä argrow käsittelyllä..

    A.Jalkanen

    vielä 400 litraa tricoa.., heh

    Siinäpä päättäjille pähkäiltävää.

    Laitoin Luken laskurin ja ehdotuksia pureskeltaviksi Metsäasiantuntijat FB -ryhmään.

    ”Täydentävä kommentti: ”hirveästä” talvilaidunongelmasta pitäisi päästä eroon. Uusia keinoja työkalupakkiin? Osa olisi helppoja toteuttaa: Trico ja sen levitys tai taimikon aitaaminen ilmaiseksi metsänomistajille ja selkeästi suuremmat korvaustasot täysin tuhotuille taimikoille. Osa ei niin helppoja, kuten saalismäärien tasaaminen kesä- ja talvilaitumien välillä.”

    Perko

    Hirvien aiheuttamat tuhot – 95 miljoonaa euroa per vuosi – tekevät yhtä luvallista kaadettua ruhoa kohden 16 000 euroa. Kannattaa harkiten pureskella hirvipaistia. Vain harvan ruuan kilohinta yltää samaan.

    Poliitikot voisivat pohtia: Jos joku vuosittain tappaisi viisi henkeä ja vammauttaisi sata määrin tienkäyttäjiä, niin mitä ministeriössä pitäisi päättää ?

    Metsuri motokuski

    Olishan se hyvä kirjoitella hirviongelmista niiden kanssa joilla todellakin on ollut ongelmia omissa metsissään. Nythän innokkaimmat kirjoittajat ja aloitteen tekijät ovat niitä joilla seurat hoitavat hirviongelman hyvin eikä hirvistä ole ollut ongelmaa.

    Reima Muristo

    <p>Ei hirvet ole ongelma. Ongelma seuduilla on metsästäjät.</p>

    A.Jalkanen

    Olen ymmärtänyt niin että esimerkiksi Visakallolla on talvihirviongelma, joka ei ole metsästäjien yrityksistä huolimatta poistunut.

    Metsuri motokuski

    Anneli. Niin minäkin mutta tuolla edellä hän vakuuttaa että mitään ongelmaa ei ole kun metsästäjät hoitaneet ongelman. Sitä vähän ihmettelin kun vuosikausia jauhetaan ongelmasta joka onkin jossain muualla. Tiedä sitten missä?

    Eikös se ole myös sinun metsiesi osalta ettei ongelmia ole tässä asiassa ?

    A.Jalkanen

    Pitää paikkansa Mm, perheemme metsät Konnevedellä ovat säästyneet pahoilta hirvituhoilta. Hyvin toimiva hirviseurue on taannut sen. Suuret avohakkuut tehtiin 1970-luvulla, jolloin hirviä oli vähän. Sen jälkeiseltä ajalta muistan vain yhden täystuhon: pieni noin hehtaarin männyn istutusalue kuusikon keskellä hyvässä suojassa. Istutuskoivikoissa ei ole ollut tuhoja eikä tietenkään kuusikoissa.

    Yhdellä männyn kylvöalallani (konekylvö 2009/2010) lehtipuu pääsi etukasvuiseksi, ja siellä oli hiukan syöntiä, mutta oli myös särkymävaraa. Tilani sijainti on Keulatniemi, joka on periaatteessa helppo tyhjentää hirvistä, elleivät sitten uimalla poistu.

    Talvilaitumien sijainteja juuri nyt en tarkemmin tunne, mutta ihan viime aikoinakin hirvivahinkoja on lähialueella hieman etelämpänä ilmoitettu.

    suorittava porras

    On turha haaskata energiaa ja jauhaa hirviongelmista ,kun kanta on alimmillaan vuosikymmeniin. Metsästäjät suhtautuvat tilanteeseen ,kuten naapuri ,joka on nähnyt rajan toisella puolella harvennuksen ,jossa on poistettu kaksikolmasosaa (riukuja) puustosta. Väittää kylillä näkemänsä perusteella ,että harvaksi on mennyt. Siinä tunnetilassa ei selittelyt auta. Metsästäjä lyö liinat kiinni ,kun toteaa , että isosarvisia uroksia(=oikeita hirviä) eikä vasoja näy entiseen malliin vaikka ulkopuoliset väittäisivät mitä.

    On huomattava ,että metsästäjien luottamus riistaviranomaisiinkin on horjunut epäonnistuneen petopolitiikan takia. Metsästäjät kokevat näkevänsä enemmän petoja ,kun luken porukka ja vastaavasti ovat jo sitä mieltä ,että luke arvioi hirvikannan liian suureksi. Kun luottamus horjuu , voi siitä seurata epämiellyttäviä yllätyksiä.

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 711)