Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

  • Tämä aihe sisältää 711 vastausta, 44 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Visakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • A.Jalkanen

    Olisiko hyvä uudistus jos Trico ja sen levitys korvattaisiin lupamaksuista?

    Gla

    Se voisi olla, koska siinä on pyrkimys vähentää vahinkoja, ei keskittyä niiden korvaamiseen. Tosin tehoton järjestelmä sekin kustannusten takia olisi. Ensisijaisesti olisi hyvä keskittyä minimoimaan sekä vahingot, että tarve torjua niitä.

    Ruiskuttamisesta pitäisi saada korvaus, vaikka sen tekisi omana työnä. Itse en luottaisi siihen, että joku muu on ruiskuttavinaan taimet ja seuraavana talvena ne syödään. Lisäksi lehtipuut kaipaa kaksi käsittelykertaa vuodessa.

     

    kim1

    Hirvivahinko korvaus määrien kehityksestä,ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä…nimittäin vaikka meilläpäin hakkuut on olleet viime vuosina ennätystasolla 50 vuoteen,niin varmuudella minulla on ainut puhdas männyntaimikko 3000hehtaarin alueella….,hyvin mahdollisesti 10000 ha alueella..,ei kai niitä taimikko tuhoja ole kun ainoastaan kuusta istutetaan…

    Visakallo

    Päähuomio pitää ilman muuta olla hirvivahinkojen vähentämisessä, mutta voitaisiinko samalla tunnustaa se tosiasia, että oli hirviä enemmän tai vähemmän, ne joutuvat aina talvehtimaan jossakin. Sekin on tunnustettava, että niillä alueilla ei normaali kaupallinen puuntuotanto onnistu. Kysymys on tältä osin pysyvästä haitasta. Tällä perustelen talvehtimisalueille maksettavaa täysimääräistä korvausta.

    suorittava porras

    Nyt talvehtimisalueella asuva Visa tarinoi vähän fiilispohjalta. Kovasti ovat metsäsi tuottaneet  sijainnistaan huolimatta ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Hehtaarituotto 377€/vuosi jo iät ja ajat.

    Näilläkin korkeuksilla vaelteli jossakin vaiheessa vähintään tuplamäärä hirviä nykyiseen verrattuna. Puuta on siitä huolimatta kertynyt metsiin vuosi vuodelta enemmän – jopa niille talvehtimisalueille.

    Visakallo

    Talvituhoalueet eivät katso sitä, kuuluvatko ne isommalle vaiko pienemmälle tilalle. Haitta on kuitenkin pysyväisluonteinen, sillä niillä alueilla ei normaali kaupallinen metsätalous onnistu.

    Visakallo

    Perko taisikin laskea sen 47 euron hehtaarituoton niille päätilani talvehtimiskuvioille, jossa kasvaa vain niitä kymmeniä kertoja järsittyjä hieskoivuja ja muutama karun maan kitukuusi.

    Rane

    ” tarinoi vähän fiilispohjalta.”

    Metsälehden pääkirjoituksessa oli hauska kommentti metsästäjien hirvilaskennoista.Luken tutkijat ovat jo vuosia korjanneet niitä ylöspäin eräänlaisella epärehellisyyskertoimella.Kerroin ottaa huomioon sen että metsästäjien ilmoitukset ovat järkejään tehty ”vähän fiilispohjalta”.Nyt lentolaskennat ovat osoittaneet että kertoimet ovat jääneet aivan liian pieniksi.Fiilis on muuttunut?

    suorittava porras

    Olen harventanut lukuisia männiköitä talvehtimisalueilla ,joille on haettu ja saatu tuhokorvauksia taimikkovaiheessa.  Ensi harvennuksen jälkeen ei ole monestikaan enää ollut pääteltävissä ,että hirvistä olisi ollut haittaa. Jäljelle on jäänyt riittävä määrä hyvälaatuisia ja kasvatuskelpoisia puita.

    Hoitamattomien taimikoiden kohdalla kilpaileva puulaji on ollut suurempi haitta ,kun hirvi. Hirvi on ollut niiden kohdalla enemmänkin hyötyeläin popsiessaan varjostavia lehtipuun varpuja.

    Rane

    Niin.Se hauskuus on siinä että löytyy ihmisryhmä(metsästäjät) jonka voidaan tilastollisesti todeta valehtelevan niin tarkasti että sille voidaan määrittää korjauskerroin.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 711)