Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

  • Tämä aihe sisältää 711 vastausta, 44 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Visakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Visakallo

    Minä en ainakaan ole lisäämässä metsästäjien kustannuksia, kun vaadin talvilaidunalueille todellista vahinkoa vastaavia korvauksia. Nythän vain 10% hirvilupamaksuista käytetään hirvivahinkokorvauksiin. Metsästäjätkin ovat todenneet, että talvilaidunalueet eivät ole pinta-alaltaan suuria, eikä niitä lukumääräisesti ole kovinkaan runsaasti.  Ilmeisesti täällä palstallakaan ei ole lisäkseni montaa sellaista, jonka metsissä olisi talvilaidunalueita. Maksetaanhan metsien määräaikaisesta suojelustakin aivan käypä korvaus, vaikka suojelusta ei käytännössä koituisi metsänomistajalle juurikaan kuluja, kun taas talvilaitumen aiheuttama taloudellinen menetys on huomattava, ja koko kiertoaikaa koskeva. Kovin eri tavalla metsänomistajan elämäntyötä arvostetaan riippuen siitä, missä aihepiirissä liikutaan.

    Kalle Kehveli

    Ilmeisesti täällä palstallakaan ei ole lisäkseni montaa sellaista, jonka metsissä olisi talvilaidunalueita. 

    Kallella on ja paljon.

    mehänpoika

    Hirvien metsästys pitäisi säätää vapaaksi vuosittain anottavista pyyntiluvista ja pyyntilupamaksut samalla poistaa. Kun vielä metsästys olisi vapaata tilan rajoista riippumatta, niin olisipa ihme, jos halukkaita metsästäjiä ei olisi riittävästi.

    Gla

    ” 10 000-20 000 euron hehtaarikorvaushan ei kata kuin osan todellisesta vahingosta.”

    Kieltämättä 15 000 e korvaus taimikosta kannustaisi hirvituhoihin. Korvaushan maksetaan taimivaiheessa ja kun summan sijoittaa 3% korolla 80 vuoden ajaksi, melkoinen riskitön päätehakkuuleimikko omistajaa odottaa valmiina pankkitilillä.

    Metsuri motokuski

    Uskon että metsästäjillä ei ole mitään sitä vastaan että vaikka kaikki kaatolupamaksut kohdennetaan hirvivahinkojen korvauksiin. Mutta kuten liikenteessäkin. Kaikkia perittyjä maksuja ei kohdennu sille toimelle josta ne on perittyjä. Byrokratia ja rahan tarve muualla tahtoo viedä kerätyt varat. Jos ei muuten niin nostetaan korvattavaa tuhomäärän rajaa ettei korvattavaa muodostu.

    mehänpoika

    Kun verrataan VMI:n kartoittamia hirvituhoaloja tuholuokittain, niin valtion hirvituhovaroista maksetut korvaukset ovat marginaaliluokkaa, ehkä 5 %.

    Tällaisen korvausjärjestelmän ylläpito tuntuu järjettömältä, koska korvausjärjestelmän ylläpitoon vedoten pidetään liian tiheää hirvieläinkantaa.

    Korvausjärjestelmä tulisikin lakkauttaa pikaisesti. Sillä olisi hirvikantaa pienentävä vaikutus.

    Gla

    ”Kun vielä metsästys olisi vapaata tilan rajoista riippumatta, niin olisipa ihme, jos halukkaita metsästäjiä ei olisi riittävästi.”

    En luovuta metsästysoikeutta jokamiehenoikeudeksi.

    suorittava porras

    Taisipa korvattuja hirvivahinkoja kertyä vajaa milli vuodessa ja korvausten määrä on tippunut tasaisesti koko ajan. Suden tappamista kotieläimistäkin kertyy jo huimasti isompi korvaussumma.

    Onko tarvetta kerätä rahaa metsästäjiltä ,jos korvauksia ei haeta? Saattaisi olla jopa paikallaan nykyoloissa maksaa metsästäjille kulukorvausta hirvikannan pitämisestä halutulla tasolla. Tätä voisi perustella sillä ,että kannan määrään saisi lisätä nollan perään ,jos kanta saisi kehittyä ilman häiriöitä maamme luonnon kantokyvyn sallimalle tasolle.

    Suurriistavirka-apu on jo monin paikoin luopunut toiminnasta vapaaehtoispohjalta. Hirvestäjien kohdalla ollaan pian samassa tilanteessa ,kun metsästyksen riskit kasvavat liian suuriksi nopeasi lisääntyvän suurpetokannan vuoksi.

     

    Gla

    ”Suurriistavirka-apu on jo monin paikoin luopunut toiminnasta vapaaehtoispohjalta.”

    Peurojen tihentymäaluetta nimität pieneksi osaksi Suomea, mutta muutaman rhy:n alue on ”monin paikoin”.

    ”Onko tarvetta kerätä rahaa metsästäjiltä ,jos korvauksia ei haeta?”

    Minulle on ihan sama, millainen korvausjärjestelmä on ja kuka sen maksaa. Kunhan hoidettaisiin ongelma eli hirvituhoriski pois päiväjärjestyksestä. Sen jälkeen on varaa puuhastella jonkun korvausjärjestelmäbyrokratian parissa mielin määrin.

     

     

    Metsuri motokuski

    Voisiko se olla niin että korvauksen saamisehdot olisivat kevyemmät mutta kuitenkin pidettäisiin hirvikanta kohtuullisena että mielekkyys hirvenmetsästykseen säilyy. Tähän kuuluu niin järkevä petopolitiikka kuin se että metsästäjiä hirvijahtiin riittää myös sivukylille.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 711)