› Keskustelut › Metsänhoito › ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 34 35 36 … 70 71 72

  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Sent on: 5.12.2021, 15:26

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Numppi 29.1.2024, 15:03

    Kyllä loppuisi käytännössä hyvin moni harrastus jos seuraan pääsemisen edellytyksenä olisi se, että pitää olla jonkun tutun lapsi tms. Siinä sitten ihmetellään, kun väki ukkoutuu ja tullaan rollaattorilla hirvimetsälle.

    Nostokoukku 29.1.2024, 15:10

    Jatkoa Olan yhteenvetoon.

    Hirvien määrää on vähennetty hirvirikkaimmista vuosista huomattavasti. Vieläkin on päästy metsästämään aivan sopivasti.

    Metsästäjien määrä vähenee koska harrastuksena se ei välttämättä kiinnosta entiseen tapaan.

    Seurat ovat nihkeitä ottamaan uusia seuran jäseniä, seuroja ei kiinnosta jäsenet joiden osallistuminen esim. hirviporukassa rajoittuu pääasiassa lihasaavin tuontiin paikalle sitten kun hirvi on jo pilkottu, jauhelihat jauhettu ja paistit vakumoitu.

    Seurat eivät ole innokkaita markkinoimaan uusia tapoja metsästykseen, koska yhdistyslain tärkein pykälä velvoittaa kohtelemaan kaikkia jäseniä yhdenvertaisesti.

    Taimikko ei ole koskaan väärin raivattu. Raivaamaton taimikko aiheuttaa enemmän hirvituhoja.

    Kalle Kehveli 29.1.2024, 15:10

    Kyllä loppuisi käytännössä hyvin moni harrastus jos seuraan pääsemisen edellytyksenä olisi se, että pitää olla jonkun tutun lapsi tms. Siinä sitten ihmetellään, kun väki ukkoutuu ja tullaan rollaattorilla hirvimetsälle.

    Näin se valitettavasti menee…vanhat känttyrät ovat viimeiseen asti.

    Nostokoukku 29.1.2024, 15:14

    Ei se mikään edellytys ole, eikä saa olla. Mutta ei se saa olla myöskään este. Kerroin vain esimerkin elävästä elämästä. Ymmärsitte varmaan, tai sitten tahallaan väärin.

    A.Jalkanen 29.1.2024, 15:43

    Hirven geeniperimän vaarantavasta kannasta ei taida olla olemassa kunnollista arviota? Ne kuitenkin liikkuvat vapaasti, joten sisäsiittoisuus vaatisi aika alhaista kantaa. Miten on, muuttavatko nuoret uusille alueille ja onko tässä sukupuolten välisiä eroja kuten metsäkanalinnuilla?

    Ola_Pallonivel 29.1.2024, 15:48

    Järjestyssäännöt tms. on olemassa sitä varten, että voidaan puuttua epäasialliseen käytökseen. Ensin varoitus, sitten potkut.

    Nostokoukku 29.1.2024, 15:55

    Sääntöjen vuoksi seuran jäsenmäärä ei tahdo kasvaa. Kaikkien kun on vaikeaa elää niiden mukaan.

    suorittava porras 29.1.2024, 16:01

    Geeniperimää tuskin uhataan metsästyksellä ,mutta hirvikannan rakenne saadaan vinoksi ,jos ei metsästetä valikoivasti. Edellinen nopea kannan kohoaminen kymmenen vuotta sitten johtui monelta osin hirvikannan vähenemisen ohella tapahtuneesta hirvikannan vinoutumisesta. Kannan kehitys muuttui vaikeasti ennustettavaksi ja kun kehityksen suunta lopulta huomattiin ,oltiin jo vähän myöhässä. Nykyisen seurantajärjestelmän ja valikoivan metsästyksen tuloksena ennustettavuus on parantunut eikä kannan kehitys pääse niin pahasti laukalle ,kun vuosikymmen sitten puhumattakaan tilanteesta joka kaatui syliin vuosituhannen vaihteessa.

    Hirvikannan määrittäminen vaati silmäpareja ja aktiivisuutta. Nämä seikat ovat uhattuna väen vanhetessa ja vähentyessä . Ei toki joka paikassa ,mutta autioituvalla maaseudulla uhka on akuutti.

    Nostokoukku 29.1.2024, 16:16

    A.J. Vaeltavathan ne hirvet. Tai ei oikeastaan vaella vaan siirtyvät kesä-ja talvilaitumien välillä. Keskimääräinen siirtymä vuodenaikojen mukaan on ollut 130:llä pantahirvellä 5-8 kilometriä. Talviaikainen reviiiri on ollut keskimäärin 1000-3000 ha. Hirvet välttävät siirtymisiä paksuimman hangen aikaan, energiankulutus yritetään minimoida. Kesä-aikainen reviiri on keskimäärin 3000-5000 ha. Hirvet ovat siis varsin paikkauskollisia. Pisin pantahirven siirtymä on ollut Lapissa pannoitetulla naaraalla, joka siirtyi yli 200 km etelämmäksi.

    Ola_Pallonivel 29.1.2024, 17:05

    Sääntöjä on aihetta päivittää nykyaikaan, jos ne on tehty 60-luvulla.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 34 35 36 … 70 71 72