Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • suorittava porras

    En syyttänyt suinkaan Visaa virheellisestä menettelystä. Totesin vain ,että vesakkoa pukkaa raivausten jälkeen ja se kiinnostaa hirviä. Pahempi olisi ,jos alueita ei raivattaisi ja hirven olisi otettava ravintonsa kituvasta männyntaimikosta ,kun pitkäksi venähtäneeseen lehtipuiden oksistoon ei ylety. Kun on lisäksi kyseessä talvehtimisalue , jälkien esiintyminen on normaalia . Pakkaskelitkin pitävät hirviä liikkeellä tavallista enemmän.

    Kauriitkin saivat valtavasti jälkiä aikaiseksi paikalliselle viiden kilometrin latuverkostolle. Tuntui ,että niitä on valtavasti joka paikassa. Kun kiersin alueen ”mottiin” , löysin kuitenkin vain kolmet jäljet sisään ja saman verran ulos. Uutta jälkeä ei ole ilmaantunut moneen päivään. Valtava jälkiviidakko oli puolestaan syntynyt silloin aiemmin yhdessä yössä vasta sataneelle lumelle.

    Visakallo

    Hirvihavainnot eivät täällä perustu vain jälkiin, vaan hirvien näköhavaintoihin. Useamman hirven ryhmiä kulkee nyt tienvarsissa ja myös teillä, ja läheltä piti tilanteita tahtoo tulla nyt viikoittain. Puhun nyt alueesta Päijät-Hämeen pohjoisrajoilla, eli Hartolan, Sysmän, Luhangan, Heinolan sekä Pertunmaan alueista.

    Metsuri motokuski

    Nuo visan mainitsematta alueet ovat perinteistä hirvien talvilaidunalueita päijänteen ranta kuntia. Kävin yhdellä tilakäynnillä Sysmässä ja siellä oli kyllä hyvä hirvikanta. Sen osoitti runsaat jätökset ja syönnökset.

    Visakallo

    Siinähän se juuri onkin, että talvisyöntipaikoilla ne pahat hirvituhot tahtovat tulla, kun hirvet kokoontuvat yhteen, eivätkä jatkuvasti liiku. Kesällä riipivät enemmän lehtipuita ohi kävellessään, mutta vahingot eivät yleensä ole silloin kovin pahoja.

    Visakallo

    Kun kysytään, ketkä jatkossa metsästävät Suomessa hirvet, niin siihen voi oikeasti sanoa, että hyvä kysymys! Kun samaan aikaan ikäluokat rajusti pienenevät, ja asutus edelleen kaupungistuu, niin mistä niitä metsästäjiä voisikaan riittää? Tänne Päijät-Hämeeseen syntyi vielä 12 vuotta sitten yli 2000 lasta vuodessa, nyt enää alle 1300, ja niistäkin suurin osa Lahteen.

    suorittava porras

    Aiheellinen kysymys. Virkamiestyönä hommaa ei pystytä toteuttamaan. Hirvikanta on pystyttävä pitämään paikallisesti hallinnassa vapaaehtoisvoimin. Siksi harrastuksen on oltava riittävän kiinnostava ,mutta ei liian työläs eikä kallis.

    Metsäpuolella ei  voida tuudittautua ajatukseen ,että hirvivahingot pysyvät hallinnassa pelkän metsästyksen avulla. Kasvatustekniikan ja toimenpieiden oikea-aikaisuuden avulla päästään kuitenkin jo aika pitkälle ja vahingot pysyvät kohtuullisina. Hoitorästien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota . Hirville sopiva ravintoresurssi on äkkiä hirvien ulottumattomissa ja lisää syöntipainetta hoidetuillakin kohteilla. Taimikkovaiheen pitäminen mahdollisimman lyhyenä tehokkaan hoidon avulla pienentää vahinkoriskiä merkittävästi ja parantaa puuston kehittymistä laadukkaaksi ja säänkestäväksi.

    Numppi

    Tiedän useammankin ihmisen, ketkä haluaisivat aloittaa metsästysharrastuksen. Mutta eivät pääse toimintaan mukaan. Seurat tuntuvat monesti olevan varsin sisään päin lämpiäviä, ei halukkaita helpolla huolita.  Tässä ampuvat kyllä ihan nilkkaan, oma väki ukkoutuu.

    Minua taas oman alueen seura pyytää käytännössä joka vuosi mukaan, ei vain ole aikaa eikä oikein kiinnostustakaan. Heilläkin väki vanhenee ja tunnen heistä valtaosan muutenkin.

    Jos nyt tuolla kylillä seuraa, niin esim aktiivisesti rekryä tekevät koko ajan esim vapaapalokuntalaiset. En ole ainuttakaan metsästysporukkaa nähnyt missään tapahtumassa esittelemässä toimintaa ja rekryämässä väkeä.  Jotenkin tuntuu etteivät edes sinne halua uusia?

    Hirvikantaa nyt ei tunnuta saavan pidettyä kurissa edes metsästyksellä. Täälläpäin lehdissä riistapäällikkö mainostaa, että hirviä ei juuri ole. No vahingot kertovat toista, alueen kantatavoite taisi olla 4,2- 4.7. Väitän, että todellinen kanta on täysin eri. Isoja laumoja nyt lähiaikoinakin havaittu. Sama juttu peurojen kanssa. Syksyllä lehdessä riistapäällikkö kehui peurakannan olevan laskussa. No vakuuyhtiön korvaustilastot osoittivat täysin toista, korvattavat vahingot kasvaa vuosi vuodelta.

    Kalle Kehveli

    Metsäpuolella ei  voida tuudittautua ajatukseen ,että hirvivahingot pysyvät hallinnassa pelkän metsästyksen avulla. Kasvatustekniikan ja toimenpieiden oikea-aikaisuuden avulla päästään kuitenkin jo aika pitkälle ja vahingot pysyvät kohtuullisina. 

    Jaahah, näinkö hirvet lopettavat syömisen!

    Gla

    ”Jos nyt tuolla kylillä seuraa, niin esim aktiivisesti rekryä tekevät koko ajan esim vapaapalokuntalaiset. En ole ainuttakaan metsästysporukkaa nähnyt missään tapahtumassa esittelemässä toimintaa ja rekryämässä väkeä.  Jotenkin tuntuu etteivät edes sinne halua uusia?”

    Tämä on hankala asia. Julkinen rekrytointi saa liikkeelle paljon sellaista materiaalia, joka ei ole eduksi toiminnalle. Kun mukaan lähtee se porukka, joka sinne oma-aloitteisesti haluaa hakeutua, eräänlainen esikarsinta tulee jo suoritettua. Tuo porukka osaa selvittää, miten seuraan pääsee mukaan, ei siihen markkinointia tarvita.

    Joku urheiluseura tms. toiminta on aivan eri luonteista kuin metsästys, jossa liikutaan aseiden kanssa toisilta yleensä vastikkeetta vuokratuilla mailla. On ihan ymmärrettävää, että seurat ovat pidättyväisiä sen suhteen, miten jäsenistöä haalitaan. Maanomistajillakin saattaa olla sanottavaa, jos kadunmiehiä kerätään näiden maille metsästämään.

     

     

    A.Jalkanen

    Onko Kehveliltä voinut mennä ohi moneen kertaan käsitelty taimikoiden kasvatusohje hirvialueella: männyntaimikossa tehdään varhaishoito ja taimikonhoito ajallaan. Tällöin mänty kasvaa nopeasti ja lehtipuusto jää siitä jälkeen, mutta on hirvelle tuoretta haluttavaa ravintoa sopivalla korkeudella.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 711)