Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Anton Chigurh

    <p>Metsälehti 8/2007: ”…Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän…  …15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan…  …hirvet ohjaavat metsien hoitoa…  …harvassa taimikossa sinnittelee pensaita muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karu…  …hirvikanta on 2,5/1000ha…”</p><p>Tällä hetkellä hirvikanta on huomattavasti korkeampi.</p>

    suorittava porras

    Antonin muisti pätkii. 2007 hirvikanta oli vielä monin paikoin vielä 5-6/1000. Tänä päivänä lähes kaikialla Suomessa 2,5-3/1000. Ennen vuotta 2007 oltiin pahimmillaan paikoin yli10/1000 tiheyksissä ja jälki sen mukaista. Tänä päivänä mo saa syyttää kuusettumisesta vain omia ennakkoluulojaan.

    Anton Chigurh

    Tuossa samassa jutussa kerrotaan: ”…Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että hirviä oli viime metsästyskauden jäljiltä nyt 79000-93000…”

    Nykyisin samaa luokkaa. Samat ongelmat.

    Numppi

    Olisikin kanta 2,5/1000. Täälläpäin tavoite taitaa olla 4,2-4,7.  Käytännössä koko 2000-luvun ollut sama tilanne, eikä niitä kuusia ennakkoluulojen takia istuteta joka paikkaan.

    Gla

    Tuossa nähdään hirvikanta-arvioiden hienous. Kun Antonin jutun kirjoittamisen aikaan meille on markkinoitu kantaa 79000-93000, seuraavina vuosina se on kaikessa hiljaisuudessa nostettu tasolle n. 115 000.

    Millaiseksi nykyinen kanta mahtaakaan muodostua.

    Visakallo

    Ainakin täälläpäin on nyt hirviä huomattavasti enemmän kuin kuin viralliset tilastot kertovat. Jos johonkin pitää panostaa, niin ko. tietojen luotettavuuteen.

    suorittava porras

    Hirvien keskimääräistä suurempi määrä alueella on selviö , jos viimeiset kolme vuotta on tehty raivauksia 50 ha/vuosi/Visa. Ravintoresurssit vaikuttavat hirvien määrään ,jonka on todettu kasvavan voimakkaasti muun muassa laajojen metsäpalojen tuloksena syntyneillä uudistusaloilla. Lehtipuuvesakko valtaa alueet ensimmäisenä . Runsaasti vesakkoa sopivalla hollilla selittää hirvien lisääntymisen ja keskittymisen hyville ruokamaille.

    Tännekin on alkanut ilmestyä hirviä syömään vesakkoa satojen hehtaarien johtokatualueilta ,jotka on raivattu pari vuotta sitten. Tämä toistuu joka kerta , kun johtokadut raivataan olipa hirviä enemmän tai vähemmän. Vastaavasti nämä nelijalkaiset ovat poissa uudistusalojen taimikoista.

    PS. Hirvikannan määrittämiseen on panostettu melkoisesti vuoden 2007 jälkeen. Kannanhoitosuunnitelmakin on laadittu  ja sen avulla on pystytty puolittamaan hirvikanta onnistuneesti. Näyttää Visakin siirtyneen menneisyyden vankien joukkoon.

    Gla

    Jos alueella on ahkera raivaaja, eikö hirvet pikemminkin sieltä lähde evakkoon, kun ei ole ruokaa tarjolla?

    Kartasta tosin näkee, että yhden maanomistajan ratkaisuilla ei ole merkitystä tuhansien hahtaarien kokonaisuudessa.

    Hirvikantaa ei ole puolitettu 2007 jälkeen. Mutta pidetään mielessä tuo mainitsemasi onnistuminen. Tällä hetkellä kuulostaa siltä, että metsästäjät ovat huolissaan hirvikannasta. Enää ei voi ampua kantaa alemmas eli pitää tyytyä tuottoon ja sehän ei metsästäjille riitä. Pitäisi saada kanta suuremmaksi, jotta olisi metsästettävää. Sellainen onnistuminen ja onko sittenkin hoitosuunnitelman tekijöiltä virhearvio.

    jees h-valta

    Vuosikymmenestä toiseenhan tuo metsästyksen ”sahaavuus” näkyy ja jälleen ollaan terätty siihen pisteeseen että kantaa hiljalleen hilataan runsaaksi. Satakunnassa laskusuhdanne ei oikein edes kerinnyt näkyä vaan taas lisätään lisän päälle. Ennätykselliset määrät jälkihavaintoja päivittäin. Kuvitelma että haavikon uuskasvu jotenkin vetäisi sankoin joukoin hirviä ei sitten pidä paikkaansa jo näin ennakolta mainiten koska tiedän että sellaista taas syyksi tarjotaan. Hirvet pyörivät teiden varsilla pajukoita riispaten ja sinällään aiheuttavat riskiä hirvikolareista ennennäkemättömästi. Kullaan vaiheilla Tamperetien varressa kolareita vähän väliä. Yksi paketteri keilasi kaksi hirveä samassa rytäkässä. Silti molemmat menivät menojaan.

    Visakallo

    Jahas, olen näköjään väärin raivannut, kun siitä syystä täälläpäin on hirviä runsaasti! Kyllä maitani on viimeiset 50 vuotta raivattu aivan samalla tavalla, nyt eläkkeellä ollessani toimin vain itse toteuttajana, ennen meitä oli useampia.  En minä sentään niin iso metsänomistaja ole, että maitani riittäisi viiteen pitäjään, joiden alueella niitä viikoittaisia hirvihavaintoja teen. Kyllä tässä on nyt kysymys paljon laajemmasta ristiriidasta tilastojen ja todellisuuden välillä. Ei mene enää kauan, kun lehtien otsikot huutavatkin jälleen kerran hirvimäärin suuruutta.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 711)