› Keskustelut › Metsänhoito › ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 30 31 32 … 70 71 72

  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Lähetetty: 5.12.2021, 15:26

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 23.1.2024, 12:41

    Metsästäjä-lehdestä 1/2024 löytyy artikkeli kokonaisuudessaan.

    Käsittääkseni saarella ei ole metsästetty. Luonnon kannalta ylisuuri kanta on kuollut nälkään. Pedot ovat verottaneet vuosittain noin 10%kannasta. Kannan koko on vaihdellut luonnontilassa merkittävästi voimakkaammin ,kun esimerkiksi Suomessa. Täällä ei ole päästy lähellekään niitä hirvitiheyksiä ,mitä luonnossa olisi mahdollista ilman ihmisen rajoittavia toimia. Hirvien määrää on rajoitettu ihmisten taloudellisten tavoitteiden pohjalta, ei sen ,mikä olisi luonnon kantokykyky.

    PS. Pikkuisen kaukaa haetulta tuntuu sekin väite ,että hirvi olisi syönyt hömötiaisen elinmahdollisuuksia.  Luonnontilainen hirvikanta tappaisi ko oletuksilla hömötiaiset sukupuuton partaalle.

    Visakallo 23.1.2024, 14:00

    Jos luonnonsuojelualueelle kehittyykin ensin suuri hirvikanta, niin eiköhän ole aivan väistämätöntä, että jossain vaiheessa alkaa nälkäkuolemat, kun vesaikot ja puiden alaoksat on syöty, eikä uusia taimikoita synny, kuten talousmetsissä tapahtuu. Pedot verottavat sitten vielä osansa.

    A.Jalkanen 23.1.2024, 14:24

    Mikael Wikström kirjoittaa Isle Royalen tilanteesta, mutta otsikoi: ”Suomen hirvikannan tila on huolestuttava” (Metsästäjä 1/24 s. 22). Saarella ei siis ole harjoitettu metsätaloutta eikä metsästetty hirviä tai susia pitkään aikaan.

    Lähes puolet saarella kuolleista hirvistä kuoli ravinnonpuutteeseen. Tämä ei kuulosta ihan normaalilta luonnolliselta kannalta… Miksi vasatuotto on kuitenkoin ankarasta ravinnonpuutteesta huolimatta 30 prosenttia, eli keskimäärin 30 vasaa per sata aikuista naarasta? Meillä vasatuotto on paljon suurempi per sata aikuista naarasta, mitä selittänee sekä huomattavasti parempi ravintotilanne (nälkiintyneitä hirviä ei juurikaan tavata) että pienempi petopaine?

    Luke meidän tilanteesta tuoreessa tiedotteessa:

    ”Korkeimmat vasatuotot (>94 vasaa /100 lehmää) olivat Oulun läänin eteläosissa, Pohjois-Savon länsiosissa ja Kaakkois-Suomen länsiosissa. Pieniä vasatuottoja (<76 vasaa /100 lehmää) oli Lounais-Suomessa ja Uudenmaan läntisellä rannikolla, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan itäosissa, sekä Oulun läänin pohjoisosissa ja Lapissa. Vasatuoton pieneneminen jatkuu. Kun tarkastellaan aikuisia naaraita kohden arvoituja vasamääriä (vasoja / lehmää) ja käytetään pienenemisen kriteereinä pieneneviä trendejä tällä vuosituhannella ja viime jahdin havainnoista laskettuja vuosituhannen pienimpiä arvioita, näkyy pienenemisen merkkejä 43:lla 59:stä hirvitalousalueesta.”

    https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/hirvi-ja-sorkkaelaimet/hirvi/hirven-kantaarviot

    Luken mukaan voimakas naarasverotus ja alhainen kannan tiheys johtavat pienempään vasatuottoon. Kirjoittaja kysyy lopuksi: onko järkevää yrittää minimoida kannan koko ja maksimoida kannan tuotto äärirajoille?

    Vastaisin tuohon (puolivallattomana maallikkona), että voisi olla järkevämpää minimoida molemmat, sekä kannan koko että sen tuotto. Ottaen huomioon myös sen, että runsaimman hirvikannan alueella on myös runsain valkohäntäpeuran kanta ja metsästäjäresurssi hupenee.

     

    Nostokoukku 23.1.2024, 16:56

    Iske Royalen hirvikantaa ei voi verrata Suomen hirvikantaan. Saarella jos ei metsästetä eikä harjoiteta metsätaloutta. Suomessa tehdään molempia. Metsätalous tarjoaa aina uutta ravintoa, petopaine ei ole merkittävä ja hirvikantaa säädellään metsästyksellä voimakkaasti sekä päälukua pudottamalla että puuttumalla kannan tuottoon ampumalla tuottavinta kantaa. Hyvä ravintotilanne, sairauksien puuttuminen ja petopaineen vähäisyys ovat mahdollistaneet hirvikannan pysymisen suhteellisen vakaana vaikka ne syksyisin ammutaan tietyiltä alueilta lähes ”yhdettömiin”, tiheys on joillakin alueilla metsästyksen jälkeen jo alle 2 / 1000 ha. Se on jo melko vähän. Kuten Suorittava totesi, jos näissä olosuhteissa meidän luonnoton luonto saisi päättää, kanta olisi varmaan 10-20 kertainen, ainakin ajoittain tietyillä alueilla.

    Gla 23.1.2024, 17:18

    Oliko tuo nyt se sama lehti, joka kirjoittelee useaan otteeseen organisaationsa viranomaisroolin turvin puuta heinää metsistä?

    Minä en ota kantaa amerikkalaisiin hirviin tai niiden olosuhteisiin tuon artikkelin perusteella. Sen sijaan suorittavan tarkentamaton väite luontoarvoista jäi kesken.

    Suomessa talousmetsien luontoarvoja kuormittaa kuusen suosio, mikä perustuu pitkälti sorkkaeläinten tuhoriskiin.

     

    Nostokoukku 23.1.2024, 18:13

    Kuusettuminen ja sorkkaeläimet eivä korreloi keskenään. Kuusettuminen ja puusta maksettava hinta sen sijaan kyllä.

    Gla 23.1.2024, 19:47

    En tiedä korrelaatiosta, mutta liian suuri riski sorkkaeläinvahingosta ohjaa puulajivalintaa kuuseen. Ja se on luonnon kannalta huono asia.

     

    Nostokoukku 23.1.2024, 19:57

    Kuusen voittokulku metsänviljelyssä alko täsmälleen silloin, kun kuusesta maksettava hinta ylitti pysyvästi männystä maksettavan hinnan. Tuolloin hirvikanta oli pienimmillään yli kymmeneen vuoteen, laskenut tasaisesti yli kymmenen vuotta. Lisäksi ilmastomuutoksen uhka kuuselle oli jo tiedossa. Kuusettuminen on meidän metsänomistajien virhearviointi, ei hirven syy. Rumasti sanottuna ahneus meihin iski.

    suorittava porras 23.1.2024, 20:10

    Kukahan ohjasi aikanaan puulajivalintaa männyn kannalta liian reheville maapohjille? Nyt vuorostaan vähän pakitellaan siinä suhteessa.

    On hieman omituista syytellä hirviä ihmisten omista päätöksistä ja virheellisistä riskianalyyseistä. Olisi aivan eri asia ,jos hirvikanta kasvaisi ilman häiriöitä sille tasolle ,mitä  luonto oikeasti kestää. Vaatimattomissakin olosuhteissa tiheys nousee helposti 40 yksilöön/1000ha. Ruotsissa aidatulla alueella ,jossa ravintoa on runsaasti ,hirvikanta on kasvanut viidessä vuodessa 60 yksilöön/1000ha lähtötilanteesta 7/1000ha. Meillä ”mahdollisuudet” riittävät vastaavaan kehitykseen. Ei siis ihme ,että ihan aina ei pysytä ajan tasalla hirvien määrän suhteen.

    Laajojen metsäpalojen jälkeen hirvikannan on todettu hyötyvän tilanteesta ja kääntyvän kasvuun. Suomessa aukkohakkuut korvaavat metsäpalojen vaikutukset. Aukkoja tehdään tasaisesti vuosittain. Olosuhteet hirvien kannalta ovat siis jatkuvasti lähes optimaaliset.

    Hirven käytöksessä ei ole mitään luonnon vastaista ,kun se syö elääkseen vesakkoa ihmisen tekemästä aukosta. Ei monimuotoisuus eikä hiilensidonta siitä kärsi.

     

    Gla 23.1.2024, 20:57

    Hirvien vai metsänomistajan syy, täysin joutavaa spekulointia aiheen sivusta. Noista vain toinen tekee ratkaisunsa puulajivalinnasta niissä olosuhteissa, missä elää.

    Ilmastonmuutos on alettu ottaa vakavasti vasta viime vuosina. hirvieläintuho koetaan edelleen uhkaksi.

    En tiedä, miten mäntyjen kasvatukseen rehevillä mailla päädyttiin. Varmaan joku muoti saatiin ajettua läpi, tehtiinhän silloin talotkin tasakattoisiksi, vaikka kaikki tiesi homman tyhmyyden.

    Ei hirven käytös luonnonvastaista olekaan, talousmetsät luontoa rasittaa.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 30 31 32 … 70 71 72