› Keskustelut › Metsänhoito › ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 24 25 26 … 70 71 72

  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Lähetetty: 5.12.2021, 15:26

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 26.8.2023, 12:17

    Uusimmassa 7/2023  Aarre-lehdessä kolumnisti Petri Kortejärvi esitti hyvin aiheellisia ajatuksia männyn ja koivun viljelystä sekä Suomen metsätuhoista ja niiden riskeistä. Luke kyllä julkaisee tuulituhojen ja kirjanpainajien riskikarttoja, mutta ei hirvikannan ja hirvituhojen karttoja. Miksiköhän? Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan merkittäviä hirvituhoja on kuitenkin puolen miljoonan hehtaari alalla, joten kysymys ei ole mitenkään vähäpätöisestä asiasta.

    suorittava porras 26.8.2023, 12:53

    Voihan sitä vanhaa nauhaa pyörittää ,mutta viimeiset viisi vuotta on ollut hirvien hengelle hupa. Metsien hoitorästit vastaavana aikana eivät ole osoittaneet vähenemisen merkkejä, joten on syytä keskittyä niihin .

    Visakallo 26.8.2023, 13:08

    Ei tuore hirvivahinko ole koskaan vanhan nauhan pyörittämistä. Mikä muuten estää julkaisemasta hirviriski- ja vahinkokarttoja jos kerran asiat on hoidettu kuntoon?

    Gla 26.8.2023, 13:23

    Tuulen suunta kääntyi.

    Suorittava: ”Metsien hoitorästit vastaavana aikana eivät ole osoittaneet vähenemisen merkkejä, joten on syytä keskittyä niihin .”

    Mielipide monimuotoisuusketjussa 2 tuntia aikaisemmin:

    ”Mustikkaa alkoi todellakin esiintyä runsasmmin ,kun ennakkoraivaukset yleistyivät ja taimikoita alettiin hoitaa aiemmin.”

    Visakallo 26.8.2023, 13:45

    Ei ne varhaisperkauksetkaan ole ainakaan meillä kovin uusi asia. Se oli meikäläisen ensimmäisiä metsänhoitotöitä 55 vuotta sitten. Vesureilla sitä vielä silloin tehtiin. Aikuisilla miehillä oli pitkävartiset vesurit. Ennakkoraivaukset taas tehtiin polttopuusavotan nimellä, ja ne rangat ajettiin hevosella kotiin.

    Gla 26.8.2023, 13:51

    Visakallo: ”Minua kiinnostaa, että minkälaisia pinta-aloja sillä Tricolla pystyy yksi ihminen kohtuudella vuosittain käsittelemään?”

    Kuten raivaus, tämäkin riippuu kohteesta. Nopeimmillaan hehtaariin menee muutama tunti. Tällöin taimet ovat pieniä ja alan kulkukelpoisuus hyvä.

    Isompi taimikko, heinikko ja vesakko hidastaa. Eiköhän sellaisenkin helposti kohtuullisen mittaisen työpäivän aikana hoida. 30 ha tällaista kannustaa kyllä vaihtoehtoihin, kuten Metsälehden kohuvideolla yritettiin.

    Tricon menekki voisi olla keskimäärin n. 1 l/ha eli 50 €/ha. Visakallon taimet kasvaa hirviltä karkuun parissa vuodessa, itselläni tämä vaihe kestää lähes 10 vuotta. Koivu, jos säästyy syönniltä, pääsee karkuun tietysti vähän nopeammin.

     

     

    Gla 26.8.2023, 13:54

    Koivun ruiskutusohje suorittavalta vielä puuttuu. Ihmekös tuo, kun omaa kokemusta ei ole, eikä kirjaviisaus anna tähän vastausta. Se ei estä suosittelemasta ruiskutusta.

     

    mettämiäs 26.8.2023, 14:08

    Tricon avulla taimikon ”ylösnosto” maksanee raaka-ainekustannuksena n. yhden ”ylimääräisen” taimikonhoidon verran tietenkin vähän kohteesta riippuen (n. 50 eur/ha/v). Sekataimikoissa tricoa menee vähemmän, mutta aikaa menee käytännössä yhtä paljon kuin puhtaissa mäntytaimikoissa. Koivujen ruiskutukset ovat vähän vaikeita niin kauan kuin lehti on puussa, sillä iso osa tricosta putoaa sitten lehtien mukana maahan.

     

    Gla 26.8.2023, 14:13

    Minulla peurat söi koivut 2 kk istutuksesta. Seuraavanakin vuonna on riipimistä ollut.

    suorittava porras 26.8.2023, 14:52

    Gla:n kommenttiin 13:23

    Mustikka alkoi lisääntyä raivausten tuloksena.  Vielä runsas 20 vuotta sitten ennakkoraivaukset olivat harvinaisia ja metsät kasvoivat yleisesti hoitamattomina niilläkin ,jotka toimivat tänään paremmin toimenpiteiden ajoituksen suhteen. Samassa veneessä olivat sekä yhtiöt ,että yksityiset. Tällä hetkellä yksityinen puoli laahaa jäljessä ,mutta yhtiöiden aktiivisuus metsäasioissa alkaa tuottaa tulosta.  Läpipääsemättömät kuusialuskasvokset on raivattu ja taimikot perataan vuosia aikaisemmin ,kun vielä 10 vuotta sitten . Tulokset ovat alkaneet näkyä ja minäkin olen päässyt nauttimaan niistä käytännössä jo usean vuoden ajan. Marjapaikkoja ei tarvitse erikseen etsiskellä. Ne löytyvät helposti ,kun menen sinne ,missä kävin harvetamassa metsää muutamia vuosia sitten. Marjamestoja on vaikka muille jakaa…ja olen jakanutkin.

    Puuston kasvu on lisääntynyt samassa suhteessa marjamaiden lisääntymisen kanssa. Kuulee puhuttavan ,että yhtiöt hakkaavat metsät keskenkasvuisina. Se ei välttämättä pidä paikkaansa. Hakkuukypsyys vain saavutetaan muutama vuosi totuttua aiemmin onnistuneen metsienhoidon ansiosta .

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 24 25 26 … 70 71 72