› Keskustelut › Metsänhoito › ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 21 22 23 … 70 71 72

  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Lähetetty: 5.12.2021, 15:26

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 24.8.2023, 20:47

    Suorittavan puheiden mukaan metsästäjillä tuntuu olevan kova huoli hirvikannsn tasosta. On päässyt niin alas,  että monta uhkakuvaa on käsitelty. Milloin metsästäjät laittaa pyssyt naulaan, milloin hirvikanta räjähtää kasvuun ja milloin mitäkin.

    Hirvikannan kasvun muistetaan mainita johtuvan metsänhoidosta, mikä tarjoaa loputtomasti ravintoa. Spekulointi utopistisilla visioilla on turhaa, mutta ei välitetä siitä. Jos taimikot putsattaisiin niin, että vesakot eivät tarjoaisi riittävästi ruokaa nykyiselle sorkkamäärälle, siitä vasta parku syntyisi. Hirvikanta alenisi, jolloin metsästäjät joutuisivat ajamaan rekkalasteittain ruoka metsiin.

    Sitten voisi kysyä, että menikö nyt noin niinkuin omasta mielestä hyvin?

    Metät kunnossa! 24.8.2023, 21:09

    Ole Gla huoleti. Kerron tästä naapurista tilanteen kunhan jahti taas alkaa. Lupia on paljon.

    Gla 24.8.2023, 21:57

    Paluu todellisuuteen raivausutopiasta. En tiedä, mitä tarkoitat naapurilla, mutta Varsinais-Suomessa sorkkaeläimille riittää ruokaa ja metsästäjille metsästettävää. Luvat väheni 15%, mutta onhan siinäkin urakkaa koko syksyksi.

    suorittava porras 24.8.2023, 22:36

    Ravintoresurssien kasvu loi pohjan hirvikannan kasvulle. Taimikoiden asiamukainen hoitaminen ei tosiasiassa vähennä ravinnon määrää vaan ainoastaan pitää haitallisen kasvuston matalana ja paremmin hirvien ulottuvilla. Hirvi ei sitävastoin pysty hyödyntämään raivaamattomana liian pitkiksi venyneiden riukujen lehvästöä . Istutetut havupuut puolestaan kehittyvät nopeammin hirvien ulottumattomiin kilpailevan lehtipuuaineksen pysyessä matalampana. Myöhemmin havupuut hoitavat itse osittain ylimääräisen lehtipuun hävittämisen päästessään itse varjostamaan. Raivaussahaa voi siis aivan huoletta vinguttaa. Ravinto riittää varmasti hirville.

    Suuri vahinko tehdään ,jos hirvikanta painuu liian alas. Tällöin joudutaan turvautumaan rauhoituksiin. Tämä aiheuttaa varmuudella katoa metsästäjäkunnassa eikä hirvikannan myöhempää kasvua ole riittävästi väkeä rajoittamassa. Metsästäjäkato on jo alullaan alentuneiden lupamäärien takia.

    Kannattaa pitää mielessä ,että hirvikanta kolmimkertaistuu jo kahdessa vuodessa ,mikäli hirviä ei metsästetä. Tästä on meillä vanhemmilla kirpeät muistot aikavälillä 1996-2000.   Hirviä oli kaadettava jälkimmäisen vuosiluvun tietämissä yli 10-kertainen määrä verrattuna vuoteen 1996, jolloin tienoot oli metsästetty lähes tyhjiksi. Talkoota riitti vuosikymmeneksi siitä eteenpäin.

    Yhteislupapalaverissa todettiin  hirvikannan alentuneen 10%:lla. Alentuneeseen lupamäärään oltiin tyytyväisiä. Oltiin myös sitä mieltä ,että kaikkia lupia ei ole pakko käyttää. Taustalla nimittäin tieto ,että naapuripaikkakuntien lupamääriä oli pudotettu jopa 30%. Paikkakuntien riistakameramateriaalien sadosta edellisiin vuosiin verrattuna pystyi helposti päättelemään ,että lupamääriä oli leikattu ihan aiheesta.

    Hirvikolaritilasto näyttää paikkakunnallamme nollaa. Kauriit sitävastoin voisivat ruveta opettelemaan paremmin liikennesääntöjä. Kolme kertaa on kolahtanut.

    Hirvilisenssini on viimeistä vuotta voimassa. Aika näyttää ,onko sitä enää tarpeen uusia.

    Gla 24.8.2023, 22:56

    1996 hirvikanta oli n. 75 000. Ei siis ollut hirvet kateissa tuolloinkaan, eikä mitään kannan räjähdysmäiseen kasvuun johtaneita paniikkiratkaisuja olisi tarvittu. Kysehän oli tuolloin ilmeisesti laman ja säästöjen takia tehdystä organisaatiouudistuksesta, jolloin kanta arvioitiin väärin tai ainakin luvat mitoitettiin väärin.

     

    Gla 25.8.2023, 06:09

    ”Taimikoiden asiamukainen hoitaminen ei tosiasiassa vähennä ravinnon määrää vaan ainoastaan pitää haitallisen kasvuston matalana ja paremmin hirvien ulottuvilla.”

    Pidetään mielessä, raivaukset eivät vaikuta ravinnon riittävyyteen. Visakallo toisaalta kertoikin baarimetsänomistajista, jotka ovat todellisuudessa hanakoita neuvomaan muita. Minullekin on metsästäjien taholta kerrottu, että taimikkotuhot johtuu raivauksista, kun ravinto ei riitä. Pitäisi jättää syötävää, niin taimet säästyisivät. Muistaakseni suorittavakin on päätellyt, että minulla yhden tilan edellisen omistajan aikainen hoitamattomuus oli opettanut hirvet viihtymään alueella ja siksi tuhoja esiintyi. Tuo tila on ollut hoidettuna jo reilut kymmenkunta vuotta, mutta aina vaan hirviä siellä näkyy. Tuhoja ei kovin paljon ole ollut, mutta Tricon käytöllä lienee merkittävä osuus.

     

    suorittava porras 25.8.2023, 08:08

    Hoidetun ja hoitamattoman taimikon välillä on tiettyjä eroja ravinnon määrän ja maistuvuuden suhteen. Hoitamaton tarjoaa aluksi ruuan ohella myös suojaa hirville ja pitää hirvet aloillaan. Myöhemmässä vaiheessa lehtipuiden oksat karkaavat korkeuksiin ja jäljelle jää varjossa mehevöityneet kituen kasvaneet männyt ,jotka kelpaavat lehtipuuravinnon puuttuessa. Taimivahe kestää hoitamattomuudesta johtuen pidempään ,joten alttius vahingoille pysyy voimassa samassa suhteessa.

    Kannattaisi tutkia sitäkin ,mitä ”laadun parantamiseksi” käytetty ylitiheys vaikuttaa männyn maistuvuuteen. Estääkö liikatiheys ja kova kasvukisa taimien maistuvuutta heikentävien haitta-aineiden tuotantoa . Hirvethän viihtyvät erityisesti tiheissä taimistoissa ruokailemassa.

    Hoidetuissa taimikoissa voi toki olla jälkiä runsaastikin ,mutta vähemmän merkkejä syönnöksistä. Tästä olen tykönäni päätellyt ,että hirvien takia ei kannata pittää ylitiheyttä yllä . Sinnehän ne hirvet kerääntyvät ,missä on runsaasti syötävää ja suojaa nauttia taimikon antimista. Hyvävoimaisen ja hoidetun taimikon läpi hirvi voi kulkea ,mutta ei jää sinne asumaan. Tiheiköt houkuttelevat kokonaisia laumoja….jos niitä nyt enää isommin on muodostumassa. Kun pyyntilupia alkaa olla tarjolla naapuripaikkakuntien tapaan vain yksi /seura ,kertoo se varmasti jo jotain kehityksen suunnasta. Aiemmin lupamäärät ovat olleet kaksinumeroisia.

    Gla 25.8.2023, 08:19

    Ylitiheyden käsite on vaikea. Toisille se on särkymävaraa, joka raivataan taimikon ollessa 5 metristä pois, toisille se on keino parantaa laatua, joillekin laiskuutta tai yritys estää taimikkotuhoja syöttämällä vesakkoa hirville. Keskusteluissa saa näkökulmaa ohjailtua tarpeen mukaan valitsemalla sopivan vaihtoehdon, jota painottaa.

    Itselleni edelleen peurat on suurin ongelma, koska niitä on yli kymmenkertainen määrä hirviin verrattuna. Torjuntakeinot ovat samat, joskaan metsästyksen teho ei riitä alentamaan kantoja. Työlääksi asian tekee se, että peurat syövät mielellään pienempiä taimia kuin hirvet. Tricon ruiskutus pitää siis aloittaa heti istutuksen jälkeen, eikä vasta vähän myöhemmin.

    Visakallo 25.8.2023, 08:23

    Tasaiseksi hoidettu 3000 runkoa/ha männyntaimikko ei ole millään mittapuulla ylitiheä.

    A.Jalkanen 25.8.2023, 08:23

    Siitä on vahvaa tutkimusnäyttöä (mm. Ari Nikula & kumpp.) että hirvituhoriski on korkea, jos männyn taimistossa on etukasvuisia lehtipuita kuten edellä kuvattiin. Sekin olisi loogista jos hirvi viihtyisi talvella paksun lumen aikaan tiheässä kasvustossa, jossa liikkumistarpeen ja ravinnon tarjonnan suhde on optimaalinen.

    Kova ylitiheys hidastaa männyn kehitystä ja heikentää haitta-aineiden tuotantoa. 2500 – 3000 tainta ei ole vielä kova ylitiheys, mutta on laatua parantava rehevämmän pään männikössä tai sekataimikossa kuusen kanssa. Kuten Visakallo edellä kommentoi.

    Sitä ei ole ymmärtääkseni kovin selkeästi osoitettu, mikä on lehtipuusekoituksen suhde hirvituhoriskiin hoidetussa taimikossa, jossa lehtipuu on selvästi alikasvosasemassa havupuihin nähden; houkutteleeko se hirviä vai eikö houkuttele. Mitä sanoo kokemuksenne?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 21 22 23 … 70 71 72