Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

  • Tämä aihe sisältää 711 vastausta, 44 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Visakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Metät kunnossa!

    ”Hold your mooses”! Vai miten sitä pitäisi sanoa:-)

    Hirvikannan hoitosuunnitelman tekee valtio ja sieltä voimme lukea tavoitteen olevan noin kolmessa / 1000 ha. Ainakin täällä lännessä se on edelleen merkittävästi yli, eli ei ole hirvet Suomesta loppumassa. Olkaa huoleti. Ampukaa luvat ja pankista lisää.

    Kannattaa muistaa, että hirvikanta kun on tavoitteessa myös vasapaino, tiineytyminen, yms. ovat vähän siellä missä pitäisivät ollakin. Jos yritetään pitää tasoa >6 yksilöä / 1000 ha on ihan selvää, että ravinto loppuu, hyvät siittävät urokset läkähtyvät jatkuvaan paritteluun jne.:-)

    suorittava porras

    ”Hiilinielujen hotkiminen ” on historiaa. Korvaushakemuksia taimikkotuhoihin on tähän mennessä haettu vasta 400 hehtaarille ja siitäkin merkittävä osa alueille (P-Savo, P-Karjala) jossa sudet haittaavat metsästystä.

    Taimikkotuhojen (hiilinielujen kapenemisen) suhteen ihminen näyttää olevan osaamattomuudellaan suurin aiheuttaja. Jo pelkästään satunnaisotantaan joutuneita hoidon puutteellisuudesta kohtuen rappiolle meneviä taimikoita on löytynyt 500ha ja tarkempaan syyniin päätyneistä valikoiduista kohteista yli 3000 ha. Tässän eivät ole mukana edes kaikki taimikot. Vain ne ,jotka ovat joutuneet tarkastuksen kohteeksi ja  osa taimikoista vastaavassa suhteessa on toimenpiteitä vaativassa tilassa eli vähintään neljäännes, ehkä jopa puolet.

    Hirvikanta on alhaisimmalla tasolla vuosikymmeniin. Missä vaiheessa alkaa taimikonhoitorästien vähentäminen ja puolittaminen? Hiilinielujen kehitykseen sillä olisi myönteinen vaikutus.

    Gla

    Korvausjärjestelmä ei ole luotettava indikaattori hirvituhoille.

    Ellen itse ruiskuttelisi Tricoa, tuhot olisivat todennäköisesti kaikilla mänty-ja koivukuvioilla. Nyt mteriaalikustannus 5 €/l + työ ei näy missään tilastossa.

    Nostokoukku

    Pieniä ovat hirvien tuhot. Talvella 2009 myyrätuhoja oli Metsäkeskuksen mukaan yli 18 000 hehtaaria ja valtion avustuksen tarve myyrätuhojen korvaamiseen 9 000 000 €.

    Visakallo

    Kerropa suorittava meille, mitä tapahtuisi, jos Suomen kaikki taimikot hoidettaisiin hyvin?

    MJO

    Kerropa suorittava meille, mitä tapahtuisi, jos Suomen kaikki taimikot hoidettaisiin hyvin?

    Hirvet alkaisivat elämään pelkällä pyhähengellä.

    suorittava porras

    Kukas on kirjoittanut kaikista taimikoista. Kyselin vain ,milloin hoitorästien puolittaminen alkaa tapahtua. Siellä taimikossa riittää ihan tarpeeksi apetta nykyiselle ja vähän isommallekin hirvimäärälle ,kunhan raivaukset tehdään ajallaan eikä syötävä karkaa hirvien ulottumattomiin. Jos karkaa ,varjoon jäänyt mäntykin kelpaa .

    Näyttää muuten paikkakunnan lupamäärästä puolet olevan vasoja ,mikä tarkoittaa ,että on metsästettävä vähintään kaksi vasaa yhtä aikuista kohden. Uroksia riittää vain yksi seuruetta kohti ja naaraita yksi tai korkeintaan kaksi. Aika näyttää löytyykö suunnitteessa esitetty vasamäärä. Viime vuonna määrä jäi puoleen tavoitteesta.

    Metsuri motokuski

    Visakallo. Näinkö se meneekin. Hoitorästit johtuvat siitä että metsänomistajat haluavat ruokkia hirviä. Olishan se teoriassa hieno asia että taimikot joskus hoidettaisiin kaikki. Niin en usko koskaan käyvän edes suorittavan mainitsemalle puolen määrälle. Tunnen paljon metsänomistajia jotka eivät tule hoitamaa taimikoitaan vasta siinä vaiheessa kun yhteiskunta sen hoitaa. Mieluimmin myyvät metsänsä kuin panostavat taimikonhoitoon.

    Visakallo

    Minä tiedän mitä tapahtuu, kun kaikki taimikot ovat olleet koko ajan hoidettuna. Samoin tietävät kyllä naapuritkin. Hirvituhot tulevat niihin hoidettuihin taimikoihin. Ollaan täällä sellaisella alueella, jossa maataloudella ei ole ollut kovin isoa merkitystä, tänä päivänä entistäkin vähemmän. Sen takia täällä on metsillä aina ollut tärkeä taloudellinen merkitys, ja ne on aina hoidettu hyvin. Voitte hieman arvailla, miltä meistä täällä tuntuu, kun hirvituhot laitetaan vain metsänomistajien syyksi. Kyllä ne ovat edelleenkin ne hirvet ja pienemmät sorkalliset, jotka ne tuhot siellä taimikoissa tekee!

    Metsuri motokuski

    Ei kai hirvituhot ole metsänomistajien syytä. Jos suorittava on nyt moittinut taimikonhoitojen tasoa niin ei kai se kuitenkaan syyllistä metsänomistajia tuhoista. Minusta hirvituhoja voidaan välttää hyvällä taimikonhoidolla mutta ei tietenkään kokonaan poistaa. Hirvi kun vain syö puutavintoa halusimme tai emme. Oleellista kuitenkin on että hirvikanta on oikealla tasolla. Nythän se alkaa pääosin Suomessa olla. Tietenkin poikkeuksiakin on. Pikku hiljaa voitaisiin jo lopettaa ikuinen itkuvirsi siitä että hirvien takia ei voi mäntyä tai koivua istuttaa mihinkään. Se kun ei vain pidä paikkansa. Nyt en tarkoita yksittäisiä tiloja tai kuvioita vaan isommassa mittakaavassa.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 711)