› Keskustelut › Metsänhoito › ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

  • Tämä aihe sisältää 711 vastausta, 44 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Visakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 17 18 19 … 70 71 72

  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Sent on: 5.12.2021, 15:26

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • arto 5.4.2023, 11:42

    Kuinka paljon ne sorkkaeläinten jätökset lannoittaa metsää. Siinä tutkijalle aihe.

    Gla 5.4.2023, 11:45

    Ei yhtään. Mistä ravinteet jätöksiin tulisi?

     

    Tomperi 5.4.2023, 11:46

    Varmaan se on plus minus nolla, sama määrä hivenravinteita palaa välittömästi kiertoon muutaman päibän kuluttua, ja monet eliöt kieltämättä niistä hyötyy….

    Nostokoukku 5.4.2023, 11:52

    Etelä-Suomen metsäniityt? Missä niitä on ollut sen jälkeen, kun karjan metsälaidunnus lopetettiin. Ehkä Ahvenanmaalla. Vai lasketaanko metsäniityksi nykyjään vatukkoa ja horsmaa työntävä avohakkuu-ala?

    Gla 5.4.2023, 12:36

    Metsäniittykeskustelu jatkuu monimuotoisuusviestiketjussa.

    Nostokoukku 5.4.2023, 13:14

    Itseharveneminen syö hiilinieluja. Meidän korkeudella ei ainakaan ensimmäiseen kymmeneen vuoteen. Täällä tyypillinen raivauskohde on, että poistuma on 15 000-20 000, ja siihen vielä istutetut 1600-1800 päälle. Miten on mahdollista, että 21800 puuta nielee hiiltä vähemmän kuin 1800?

    Tomperi 7.4.2023, 09:32

    Käsittääkseni hiilinielun oko on yhtä kuin lehtivihreän määrä, esimerkiksi vanhassa kuusikossa lehtivihreää täytyy olla toooosi paljon kun sitä maapohjalla pystyvät hyödyntämään vain sammalet, siinä jos missä ei mene kasvillisuuden näkökulmasta tippaakaan auringonvaloa hukkaan, kaiken lähes viherhiukkaset hyödyntävät ja nielevät nieluun hiiltä niin että rutisee….

    Gla 13.7.2023, 13:05

    Nyt tehdään näyttävä otsikko ja kirjoitellaan maanomistajien huolesta, kun hirvikanta on saatu siedettävälle tasolle:

    Loppuuko hirvenmetsästys tähän?

    A.Jalkanen 13.7.2023, 13:11

    Eihän tuo Uudenmaan tavoite 4,75 hirveä per 1000 ha ole missään mielessä järkevä, vielä kun otetaan huomioon saman alueen tiheä kauriiden kanta. Jotkut näkevät ongelmia, itse näen tuloksia. Hirvipolitiikka on saanut aikaan tuloksia.

    Gla 13.7.2023, 13:24

    Metsästäjä: ”Lounaisen Uudenmaan hirvikanta oli pitkään suhteellisen runsas ja tähän oltiin tottuneita. Metsätaloudessa koettiin harvoin vakavia vahinkoja.”

    Tilastoista saa esiin sen, mihin haluaa uskoa.

    ”Tiheyttä haluttiin pitää aikaisemmalla tasolla, mikä oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimpien tietojen mukaan noin 6,2.”

    Haluttiin pitää kaksinkertaisella tasolla verrattuna suurimpaan osaan maata, kun jätetään Lappi tarkastelusta.

    ”Luken viimeisimmän kanta-arvion mukaan Lounais-Uudenmaan valkohäntäpeurakanta on kahdessa vuodessa pienentynyt 20 prosenttia. Mikäli kasviravinnosta on ollut kilpailua, peurakannan pienenemisen pitäisi lähivuosina alkaa näkyä hirven parantuneena vasatuottona ja korkeampina vasapainoina.”

    Tai sitten huomataan, että peurakanta on arvioitu alakanttiin ja jälkilaskennalla kaikessa hiljaisuudessa korjataan tilastoja ylöspäin.

    ”Mikäli Lounais-Uudenmaan metsästäjät olisivat viime kaudella kaataneet yhtä paljon hirviä kuin Luke ehdotti suosituksessaan 2022, kanta olisi ollut noin 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla viime kauden jälkeen, siis 26 prosenttia pienempi kuin nykyinen tavoite (4,75).”

    Pitäiskö olla huolissaan? Täällä virallinen kanta on n. 3-3,2, eikä mitään hirvipulaa missään ole julistettu.

    ”Keskimääräinen tiheys oli 2,6 hirveä tuhannella hehtaarilla viime metsästyskauden jälkeen, mikä on puolet parinkymmenen vuoden takaisesta ja kaksi kolmasosaa koko vuosituhannen keskiarvosta.”

    Luvussa lienee Lappi mukana. Mutta jos kanta on takavuosien katastrofista toipunut noin hyvin, sehän on juhlan aihe.

    ”Alueen metsästäjät ja maanomistajat ovat halunneet olla varovaisia… Hirvitilanne on paikallisten metsästäjien ja maanomistajien mielestä niin vakava, että tulevana syksynä ei haluta kaataa hirviä lähes ollenkaan.”

    Maanomistajat? Kenen suulla nyt puhutaan?

    Onneksi voimaa riittää peurojen metsästykseen, jos hirvijahti ei vie aikaa.

    Silti kun lehti kirjoittaa metsästyksen hyväksyttävyydestä, kannattaisi miettiä, millä hyväksyttävyys säilytetään ja millä luottamus kadotetaan.

     

     

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 17 18 19 … 70 71 72