Pari sataa järeää kuusen runkoa joutui hirvien kavalan hyökkäyksen kohteeksi aprillipäivänä Lapinlahdella.Hirvet olivat intoutuneet kuorimaan puita,mutta jostain syystä urakka oli jäänyt pahasti kesken.
Kanahaukan ja metsäkanojen suhde ei ole yksinkertainen: erään tutkimuksen mukaan kanahaukka suojaa pesintöjä kesäaikaan pesiä ratsaavilta varislinnuilta. Ravintoketjun toimintaan vaikuttaa tietysti myös metsän rakenne: miten helposti pedot löytävät saaliin. Kanahaukka ja varislinnut ovat molemmat voineet hyötyä metsien harvennuksista ja mosaiikkimaisesta metsäkuvasta jossa on paljon reunoja. Metsäkanojen on mentävä ravinnon perässä ja kuusitiheiköistä ei ravintoa löydy. Metsäkanojen käyttämän alueen laaja mittakaava kuitenkin hankaloittaa päätelmien tekoa: linnut vaihtavat asuinalueita (sisäsiitoksen estämiseksi?) ja pantatutkimusten perusteella voivat palata myös takaisin lähtöalueelleen.
Kaiken metsästyksen salliminen koko seuralle antaa mielestäni vuokramiehille vähän liikaa vapauksia. Sen sijaan hirvien yhteislupa-alueet ja koirien kouluttamisen salliminen on hyödyllistä.
Jos sopimus koskee vain hirvieläimiä , mutta ei kaikkea metsästystä , suurpetoja ja villisikaa ei sen sopimuksen perusteella saa metsästää . Jos metsästysoikeus on rajoitettu , on jokainen sallittu riistaeläin mainittava sopimuksessa erikseen.
Riittää, jos sopimuksessa on mainittu esim. Metsästys on rajoitettu esim. kanalintujen tai vesilintujen osalta. Silloin ei tarvitse luetella kaikkia sallittuja riistalajeja.
Jos sopimukseen laittaa ”sorkkaeläimet” niin silloin se kattaa myös villisiat. Toisaalta ei siitä mitään hyötyä ole. Niitähän levitetään tarkoituksellisesti talviruokinnan avulla tänne. Eivät ne routaisesta maasta talviravintoa saisi. Sikojen leviäminen yritetään nyt laittaa maanomistajien piikkiin sillä verukkeella, ettei niitä saa ampua, kun ei ole sopimuksessa erikseen mainittu.
Kuitenkin omiin hirviseuranta riistakameroihin tallentui syksyllä metsoa roikottava metsästäjä, vaikka metso on alueella ollut vuosikaudet rauhoitettu. Ei millään sopimuksilla ole näköjään mitään merkitystä, sillä ainoa laki, jota noudatetaan on ”viidakon laki”.
Kanalinnut voisi ihan hyvin rauhoittaa vaikka kymmeneksi vuodeksi. Niin vähän niitä on, että en käsitä mitä intoa on niiden perässä tuolla juosta. Joskus hyvinä vuosina ammuin pakasteet täyteen. Mutta taitaakohan enää koskaan semmosia lintukantoja tulla, että viitsisi metsään lähteä. Tyhjää ei kaikki jaksa pyytää.
D. ei koske seuraavien eläinten metsästystä___________________
Tällainen riistakeskuksen sivuilta löytyvä sopimuspohja on käsittääkseni yleisesti käytössä, mutta jostain syystä metsästäjät haluavat markkinoida rajoittamattoman sopimuksen tarpeellisuutta. Ympyröimällä kohdat a ja d homma on äärimmäisen yksinkertaista ja toimivaa.
Juuri näin Gla , rinkula kohtaan a kohtaan d ne riistalajit , joita ei saa metsästää. Pelkät kohdat b ja c rajoittavat metsästyksen vain kyseisiin riistalajeihin . Tässäkin muodossa sopimuksia on tehty aikaan , jolloin villisika oli harvinainen . Ilman sopimuksen päivittämistä villisikaa ei näissä tapauksissa saa metsästää .
Kokonaan eri asia ovat alueet , joilla ei ole lainkaan voimassa olevaa sopimusta metsästyksen suhteen . Muutama sata hehtaaria vuokraamattomia maita jonkun seuran alueella tarkoittaa metsästyksen hankaloitumisen ohella myös vähemmän pyyntilupia sille alueelle . Tähän riistaneuvosto tarttui ja asia päätyi otsikoihin .
Juttu lähti rönsyilemään siitä , että vaihtoehto a ei kaikille kelvannut. D- kohtaan mennään , jos halutaan yksilöityjä rajoituksia metsästykseen . Kohtien b ja c pohjalta tehty sopimus ei oikeuta metsästämään muita , kun niissä mainittuja eläimiä ei edes villisikaa .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.