Keskustelut Metsänhoito Hirvet ahkerina

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)
  • Hirvet ahkerina

    Pari sataa järeää kuusen runkoa joutui hirvien kavalan hyökkäyksen kohteeksi aprillipäivänä Lapinlahdella.Hirvet olivat intoutuneet kuorimaan puita,mutta jostain syystä urakka oli jäänyt pahasti kesken.

    Juttu löytyy Savon Sanomista.

     

  • Berza
    oksapuu

    Hoh hoijaa…

    Mistähän tälläkertaa tehdään syyllinen? Hirvensarvet, valkohäntäpeura, karhunkynnet, villisika ja ”moottorisahalla itsetehty”. Nuo on jo käytetty…

    harrastelija

    Jokin puutos eläimillä saattaa olla koska isoja kuusia ovat jyrsineet?

    Täytyy kertoa kokemuksista, ettei ole keksittyjä asioita. Minulla nimittäin oli tuossa lähipalstalla myös muutamia mullikoita vasikasta kasvatettuna. Aitasin vähän vanhaa peltoa ja nurkkaan jäi muutamia isompia puita varjostamaan kesähelteillä mullikoita. Eläimillä oli kyllä syömistä ja juomista, mutta syksyn tullessa mullikat jyrsivät kuvan mukaisesti isoja kuusia? Mullikat on kyllä syöty ajat sitten, mutta kuuset ovat pystyssä ja luonto on hoitanut niin, ettei päällepäin juuri vahinkoa huomaa. Ei niistä kyllä sahapuuksi ole!

    A.Jalkanen

    Suolojen puute on mahdollinen – korjautuu nuolukiviä asettamalla.

    sitolkka

    Onko tämä nyt niitä kuusiuskonnon seurauksia?

    JacktheRibber

    harrastelija: …puutos eläimillä saattaa olla koska isoja kuusia ovat jyrsineet…

    Juuri niin. Puutos on ja vieläpä paha: …Metsänomistajat ovat vältelleet männyn ja koivun viljelyä, koska hirvet aiheuttavat vähemmän tuhoja kuusikoissa. Pohjois-Savossa kuusta viljellään jo lähes neljällä viidesosalla uusista viljelyaloista (metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta)…

    Kun enää ei ole tarjolla sitä halutumpaa evästä (koivun ja männyn taimia), niin syöpäläinen joutuu tyytymään pettuun.

    Lisää (savon sanomat): …korvaukset ovat vain murto-osa todellisista kasvu- ja laatutappioista… Todellakin vain murto-osa, luokkaa miljoonasosa. Nuo korvauksen nimellä kulkevat almut ovat loisilta  pelkkää pilkkaa ja herjaamista. 

     

     

     

     

     

    harrastelija

    A.Jalkanen: £ Suolojen puute on mahdollinen – korjautuu nuolukiviä asettamalla. £

    Sekö lienee ollut? Samaan aikaan pidin hirville kaksi nuolukivipaikkaa n. 200 metrin päässä. Nuolukivien ympärillä oli n. 10 ha siemennettyä ja luontaisesti uudistettua männyn taimikkoa.

    Taimikot säilyivat lähes täydellisesti hirvituhoilta!

    Puuki

    Hirvetkin osaa luontaisesti syödä esim. kuusenkuorta ravinnepuutokseen. Magnesium on elintärkeä hivenaine, tod.näk. etsivät sitä muualta, jos ei ole nuolukiviä nuoltaviksi.

    mehänpoika

    Syyllinen kuusenrunkujen kuorten syöntiin on hirvien pyyntilupiin perustuva metsästys. Hirvien talviravintoa on nykyisin entistä vähemmän tarjolla, koska mäntyä on istutettu viime vuosikymmeninä erittäin vähän. Hirvillä on siis todellinen nälkä.

    Hirvenmetsästäjien kuuluisi metsästysalueiltaan joka kevät tutkia hirvien tekemiset ja ilmoittaa niistä metsänomistajille. Samalla he näkisivät todellisen tilanteen alueellaan. Näkökanta myös pyyntiluvista luopumiseen voisi kirkastua. On nimittän kohtuutonta juoksuttaa metsänomistajia useita kertoja vuodessa katsomassa ja varjelemassa metsästäjien harrastuksen tuloksana hoitamansa metsän hirvivahinkoja.

    Planter

    Olen tänäkin kevättalvella harrastanut liikuntaa seuraamalla kymmeniä kilometrejä hirvien lumijälkiä ja niiden tekemisiä matkan varrella. Ravinnonkäytössä on aivan selvä kaava. Ihan kuin seisovassa pöydässä, tykätyimmät otetaan ensin, jos ne loppuvat reitin varrelta, siirrytään aina seuraavaksi parhaaseen.

    Käyvät kyllä mielellään nuolukivelläkin. Nuolukivellä käynti ei kuitenkaan vähennä hirven ruokailua, enkä usko että pärjäisivät pelkällä magnesium-suonenvetotabletti kuurilla talven yli. Jos 200 metrin päässä nuolukivistä on koskematon 10 ha mäntytaimikko, niin lähempänä pitää olla todella paljon haapaa, pihlajaa, pajua,katajaa ja alikasvosmäntyä.  Muussa tapauksessa ovat hirvet keväällä aika laihoja, jos pelkästään huuliaan nuoleskelevat puoli vuotta.

    Metsälehti 11/2016
    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen

    ”Laaja-alaisista mäntytaimikoista ja niissä lihotetusta hirvikarjasta on jäljellä vain – suuri hirvikanta. Taimikot ovat nyt kasvatusmetsiä. Siksi vastaisuudessakin runkojen kuorintaan tulee varautua, jos on paljon lunta ja hirvikanta säilyy nykyisellä korkealla tasolla.”
    ”Runkojen kuorinnassa voi olla kyse myös jonkun tai joidenkin hivenravinteiden tarpeesta, jolloin kuorinta täydentäisi yksipuolista ruokavaliota. Toisaalta hirvet näyttävät jatkaneen alueella asumista lumipeitteen laskettua ja nila-ajan lähestyessä.”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)