Keskustelut Metsänhoito Hirveä tilanne!

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 131)
  • Hirveä tilanne!

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Yllä linkki erittäin ansiokkaaseen Luken hirvituhokatselmukseen, joka perustuu Valtakunnan  Metsien Inventointiin (VMI).

    Yhteenvedosta puuttuu kuitenkin loppuhuipennus!

    ”Hirvituhojen ala kaksinkertainen 1990 lukuun verrattuna, mutta ei enää lisäystä viime vuosina. Tuhot pääosin mäntytaimikoissa.”

    Tästä voisi saada käsityksen, että tilanteen paheneminen olisi pysähtynyt, niin ei kuitenkaan ole, sillä:

    Vuosittainen avohakkuuala on noin 130 000 ha.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hakkuuaukko-j%C3%A4%C3%A4-heitteille-aiempaa-useammin-1.175031

    103 000 ha alalle tehdään metsänviljely, osa jää heitteille.

    Viljellystä alasta istutetaan noin 80 000 ha.

    Kuvat

    Istutetusta alasta 75% on kuusta, jolloin kuuselle viljellään  60 000 ha.

    http://www.puuntuottaja.com/kuusta-vai-koivua-rehevalle-maalle/

    Muulle kuin kuuselle uudistetaan noin 40 000 ha.

    Linkkin yläreunassa, Juha Matalan esityksen sivu 20: ”keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkotuhoa 2,5 ha alalla vuodessa”

    Hirviä on pyöreästi 100 000 ne aiheuttavat laatua alentavaa taimikkotuhoa  vuodessa 250 000 ha:lla.

    Tulevaisuudessa vuodessa syödään 6 vuoden männyn uudistusala! Vielä on vanhoja pöheikköjä tämän lisäski syötävänä, mutta tulevaisuus on tämä. Ennen vuottaa 2000 perustetut mäntytaimikot kasvavat hirvien ulottumattomiin ja siitä lähtien mäntytaimikkoala vähenee jyrkästi.  Vaikka  hirvimäärä pudotettaisiin 1/6 osaan, niin vielä syödään koko vuoden uudistusala.

    Eikä männyn uudistusalaa saada millään nousemaan, kun ne syödään heti. Omakohtaista kokemusta on. Kuusentaimet on tilattu kuviolle, johon ehdottomasti pitäisi istuttaa mäntyä.

    Jos joku perustaa suurnavetan, tekee eläintenhoitosuunnitelman, mutta unohtaa täysin rehuvarastot, ruokintalinjat ja koko ruokinnan, niin ei pidetä kovinkaan älykkäänä.

    Jos joku tekee hirvikannan hoitosuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita, miten hirvikarja ruokitaan, on kohtuutonta kyseenalaistaa suunnitelma??

    En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.

     

     

     

     

     

  • hemputtaja

    Pannanpa näkyviin turinaa todellisesta riistanhoitajasta eli sudesta. Satuin näkemään pätkän sudesta Yellowstonen kansallispuistossa Trumppilassa.  Vastaavaa juttua olen havainnut ennenkin.

    Vuosia sitten susi puuttui tuosta puistosta ja vapitikanta kasvoi melkoiseksi. Seurauksena söivät alle 2-metriset puutkin ja alkoi puusto hävitä. Jokien rannat pilaantuivat kun juuristo ei niitä tukenut. Majavat hävisivät melkein kokonaan.

    Toivat pari laumaa susia ja alkoi tapahtua. Vapitilaumat pienivät merkittävästi, puusto alkoi toipua, joet tervehtyä, majava palasi ja biisonienkin määrä lisääntyi.

    Paitsi vapitien vähentyminen, kehityksen syyksi arveltiin muutakin. Sudet ilmeisesti ajoivat vapitit liikkeelle eivätkä ne ehtineet syödä paikkoja tyhjiksi.

    Epäilen saman tehoavan hirviinkin – ainakin jossain määrin. Niillähän on talvilaitumet ja syövät paikat tärviölle. Sudet ajaisivat ne hajalleen. Sitä eivät metsästäjät tee eikä se ole mahdollistakaan. Tietysti, jos sallittaisiin talvimetsästys tilanne voisi muuttua.

    Visakallo

    Metsästyksen kannalta parasta olisi, ettei monikaan enää kieltäisi metsästystä maillaan.

    suorittava porras

    Hirviseurueet voivat tänä päivänä ihan vapaasti päättää metsästyksestään , kunhan pysyvät suositusten sisällä . Jos hirviä on kertymässä liikaa , riistakeskus suosittelee tehostamaan pyyntiä . Jos ollaan suosituksen alarajalla , sama taho kysyy halukkuudesta pitää välivuosi metsästyksestä .

    Kaikki esitykset perustuvat tietoihin , joita riistaviranomaisilla on käytössään. Näitä ovat : Havaintokorttien/ilmoitusten yhteenvedot usealta vuodelta , liikenne – ja metsävahinkotiedot  sekä arvio hirvikannan luontaisesta poistumasta .

    ….Havaintoilmoituksen jätti  vuonna 2016  97% hirviseurueista  . Edellisenä vuonna luku oli 85%. Kasvaneesta ilmoitusmäärästä huolimatta metsästyspäiväkohtaiset hirvihavainnot vähenivät edellisvuodesta .

    jees h-valta

    Hemputtajan kannalla kyllä suden hirvikannan hoidosta. Asia jota varsinkin metsästysporukat yrittävät viimeiseen asti torpata. Kun se vie ne pakastimet turhina valkoisen romun kasoihin. Kateus se suurin vaikka luontokappaleesta kyse. Millään ei annettaisi luontaiselle taholle homman hoitoa vaikka aina valitetaan sen hirvestyksen työläyttä. Onhan se työlästä lyödä Hiluxi parkkiin ja päästää koira irti. Sitten vain syömään läskivoileipää ja termarista kaffeeta. Kyllä on kovaa metsästää.

    Planter

    Kaatoluvista päättävä riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen (kymmenen vuotta sitten):

    Hirvi- ja vahinkolaskenta osoittaa hirvilaitumien tilaa suhteessa hirvien määrään eli hahmottaa hirvikannan säätelyn perustekijöitä. Se, että kuusivaltaisella alueella hirvet saavat aikaan suhteellisen paljon vahinkoja, on varoittava esimerkki. Metsänhoidossa on hirvituhojen vähentämiseksi ollut tapana lisätä kuusimetsiköiden osuutta. Kun hirvitiheys kuitenkin halutaan pitää ennallaan, nousee laidunnuspaine entisestään alueen mänty- ja koivutaimikoissa. On ilmeistä, ettei näitä hirvien kannalta luonnollisia elinpiiritekijöitä oteta riittävästi huomioon mitoitettaessa hirvisaalistavoitteita.

    Metsänhoidossa on korostunut männyn istutustaimikoiden perustaminen. On arvioitu, että mäntytaimikoissa runkojen alaosaan jäävät  hirvenvioitukset tulevat viemään suuren osan tulevaisuuden tukkiosuudesta.

    Lisäksi Etelä-Suomessa metsäpinta-aloihin ja metsien rikkonaisuuteen nähden suhteellisen runsas hirvikanta voi rajoittaa metsänkasvatuksen vaihtoehtoja aiheuttaen metsänomistajille taloudellista vahinkoa, jota ei kuitenkaan korvata.

    Nykyisen suosituksen sallimissa rajoissa saattaisi  vahingot huomioon ottava kohtuus edellyttää hirvikantaa,  jonka tiheys asettuisi lähelle kahta hirveä tuhannella hehtaarilla,  jolloin kyse olisi n. 50 000–60 000 hirven talvikannasta.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6701.pdf

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701132200053602_uu.shtml

    Puuki

    Luken linkki : ”Hirvitiheyden kasvaessa yhden hirven aiheuttama taimikkovahinkoala pienenee?”   Tuon liitekäppyrän mukaan 3 tai 4 kpl / 1000 ha tiheys aiheuttaisi molemmat n. 12 ha:n vahingon. 2 klp/1000 ha –> n.10 ha:n vahingon ja  1 kpl / 1000 ha n. 5 ha:n  vahingon.

    harrastelija

    Yellowstonen kansallispuisto on suurin piirtein 100 km kanttiinsa oleva alue. Siellä ei taida ihmisiä olevan ainakaan vakituisena asumassa, viljelemässä maata ja kasvattamassa kotieläimiä. UKK:n kansallispuisto on karkeasti ottaen siitä neljäs osa. Sikäli se poikkeaa Yellowstonesta, että puistossa sallitaan edelleen poronhoitoa elinkeinona? Pitäisikö susille varata esim. Varsinais-Suomesta 10 000 km2 suojelualue, montako kuntaa siinä pitäis aidata?

    Minä en ymmärrä näitä susisuojelijoita hirvien ja muiden eläinten vahteina silloin, kun maaseudulla harjoitetaan kotieläin tuotantoa. Vai pitäisikö kaupungit aidata susiaidalla ja ihmiset tilaisivat ruokansa maailmalta? Millä valuutalla ostetaan ulkomailta ravinto – velkarahallako? Se tie on käyty loppuun aika nopeasti.

    Susi Suomen riistanvalvojana saa kyllä olla eräiden palstalaisten mielissä ns. ”märkä uni” !

    Planter

    Samaa mieltä harrastelijan kanssa, ei tätä sudella ratkaista…ainakaan etelä-suomessa.

    ”Hirvitiheyden kasvaessa yhden hirven aiheuttama taimikkovahinkoala pienenee?”

    Jos kahdelle hirvelle on 10 hehtaaria taimikkoa, syövät 2,5 ha/ hirvi.

    Jos kymmenelle hirvelle on 10 hehtaaria taimikkoa syövät 1 ha/hirvi.

    suorittava porras

    Lieksassa susi vahtii hirviä . Ovatkohan saaneet tapettua saman määrän (200) hirviä , mitä metsästäjät vuonna 2015 alueelta kaatoivat . Kanta oli tasisessa kasvussa tuohon asti .2016 hirvi rauhoitettiin susivaran takia. Muualla P-Karjalassa hirvilupien käyttöaste oli lähes 98%. (vrt. koko Suomi 89%). Mitä Jees veikkaa , onko hirvikanta kasvanut vai vähentynyt susien ansiosta? Harjavallassa tilanne voisi olla toinen , kun koko pitäjään jäi jahdin jälkeen 30 hirveä .Lieksassa jäävä kanta vuonna 2015 oli 733 yksilöä .Vuonna 2016 kantaa ei arvioitu .

    jees h-valta

    Niin kauan kun hirvikannan määrästä ei ole hajuakaan on aivan mahdoton ottaa kantaa yksittäisen alueen tapahtumiin hirvien suhteen susikannan hoitamana. Kun tuntuu olevan täyttä sekoilua koko kannan tietämys on aivan mahdoton sanoa muutaman suden vaikutusta satatuhatpäiseen hirvikarjapopulaatioon. Mutta jos sudet saisivat vakiinnuttaa määränsä rvinnon suomalle tasolle on aivan varmaa että olemme aika pian sopivassa tasapainossa eikä meille ihmisille ole susista silti nykyistä enempää haittaa. Alamme vain oppia elämään kuten luonnossa kait kuuluisikin.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 131)