› Keskustelut › Metsänhoito › Hirveä tilanne!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14

  • Hirveä tilanne!

    Lähetetty: 2.3.2017, 11:01

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Yllä linkki erittäin ansiokkaaseen Luken hirvituhokatselmukseen, joka perustuu Valtakunnan  Metsien Inventointiin (VMI).

    Yhteenvedosta puuttuu kuitenkin loppuhuipennus!

    ”Hirvituhojen ala kaksinkertainen 1990 lukuun verrattuna, mutta ei enää lisäystä viime vuosina. Tuhot pääosin mäntytaimikoissa.”

    Tästä voisi saada käsityksen, että tilanteen paheneminen olisi pysähtynyt, niin ei kuitenkaan ole, sillä:

    Vuosittainen avohakkuuala on noin 130 000 ha.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hakkuuaukko-j%C3%A4%C3%A4-heitteille-aiempaa-useammin-1.175031

    103 000 ha alalle tehdään metsänviljely, osa jää heitteille.

    Viljellystä alasta istutetaan noin 80 000 ha.

    Kuvat

    Istutetusta alasta 75% on kuusta, jolloin kuuselle viljellään  60 000 ha.

    http://www.puuntuottaja.com/kuusta-vai-koivua-rehevalle-maalle/

    Muulle kuin kuuselle uudistetaan noin 40 000 ha.

    Linkkin yläreunassa, Juha Matalan esityksen sivu 20: ”keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkotuhoa 2,5 ha alalla vuodessa”

    Hirviä on pyöreästi 100 000 ne aiheuttavat laatua alentavaa taimikkotuhoa  vuodessa 250 000 ha:lla.

    Tulevaisuudessa vuodessa syödään 6 vuoden männyn uudistusala! Vielä on vanhoja pöheikköjä tämän lisäski syötävänä, mutta tulevaisuus on tämä. Ennen vuottaa 2000 perustetut mäntytaimikot kasvavat hirvien ulottumattomiin ja siitä lähtien mäntytaimikkoala vähenee jyrkästi.  Vaikka  hirvimäärä pudotettaisiin 1/6 osaan, niin vielä syödään koko vuoden uudistusala.

    Eikä männyn uudistusalaa saada millään nousemaan, kun ne syödään heti. Omakohtaista kokemusta on. Kuusentaimet on tilattu kuviolle, johon ehdottomasti pitäisi istuttaa mäntyä.

    Jos joku perustaa suurnavetan, tekee eläintenhoitosuunnitelman, mutta unohtaa täysin rehuvarastot, ruokintalinjat ja koko ruokinnan, niin ei pidetä kovinkaan älykkäänä.

    Jos joku tekee hirvikannan hoitosuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita, miten hirvikarja ruokitaan, on kohtuutonta kyseenalaistaa suunnitelma??

    En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.

     

     

     

     

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehänpoika 14.3.2017, 15:34

    A. Jalkaselle:

    Pyyntiluvista luopuminen hirvenmetsästyksessä on eri asia kuin pyyntilupamaksuista luopuminen.

    Vuotuisilla pyyntiluvilla ylläpidetään kestämättömäksi paisutettua hirvikantaa, ja pyyntilupamaksut tuntuvat hupenevan ylisuuren hirvikannan aiheuttamien metsätaimikkovahinkojen korvausten sijaan entistä enemmän nykyistä hirvipolitiikkaa tukevaan tutkimukseen.

    Jos pyyntiluvista päästäisiin eroon, niin ehkä päästäisiin eroon myös pyyntilupamaksuista ja korvauksista. Samalla metsästysorganisaatiota ministeriötasolta lähtien voitaisiin keventää ehkä puolella nykyisestä. ”Riistakonserni” ei ole oikea sana suunnatonta vahinkoa aiheuttavan valtiojohtoisen toiminnan ylläpitämisessä.

    suorittava porras 14.3.2017, 18:17

    ”Samalla metsästysorganisaatiota ministeriötasolta lähtien voitaisiin keventää ehkä puolella nykyisestä.”

    Joopa joo ! Viimeksi , kun näin tehtiin (1996) saatiin aikaiseksi  valtava hirvikannan kasvu . Tilanteen selvittyä neljä vuotta myöhemmin jouduttiin tappamaan hirviä talkoolla yli 10 vuoden ajan , että päästiin jotakuinkin tasapainoiseen tilaan (2012-13). Omalla kohdalla tämä tarkoitti sitä , että 12 vuoden ajan kaadettiin keskimäärin 3,5 yksilöä /1000ha / vuosi . Enimmillään 6,5 yksilöä samalta pinta-alalta vuodessa .

    Jotkut valittavat , että 5 hirveä tuhannella hehtaarilla on paljon . Edellä kertomastani kirjanpidosta poimitusta aineistosta voi päätellä , mikä oikeasti on paljon. Suurempikin tiheyksiä varmasti löytyy kyseiseltä ajalta muualtakin . Sekin on kestetty. Ilman riistaorganisaation olemassaoloa ja kovaa työtä ei tilannetta olisi saatu hallintaan .

    Visakallo 14.3.2017, 18:29

    Palstan pari aktiivista hirvenmetsästäjää tuntuu ottavan hyvin henkilökohtaisesti ja  myös toistenkin puolesta kantaakseen täällä esitettyä kritiikkiä. Se on aivan turhaa, sillä se ei kohdistu heihin, vaan järjestelmään, joka syö niin hirvenmetsästäjien kuin metsänomistajienkin pöydässä. Digiaikakautena kaikissa organisaatioissa voidaan vähentää väkeä ja tehostaa ja järkeistää toimintoja. Uutiset kertoivat tänään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymänkin vähentävän hallinnosta ja tukipalveluista nopealla aikataululla n. 200 henkilöä, eli 10% koko työntekijämääräästä. Jos ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvista palveluista voidaan reilusti karsia kustannuksia, niin miksei myös riistahallinnosta? Vaatikaa metsästäjät parempaa. Älkää alistuko pelkiksi maksajiksi. Ottakaa valta ja vastuu omiin käsiinne!

    Planter 14.3.2017, 18:52

    Miten tämän nyt sanoisi, ettei pääse ruma sana. Olen ainakin kaksikymmentä kertaa  kirjoittanut, että riistakeskus ihan itse ”valittaa”, että 5 hirveä tuhannella hehtaarilla on liikaa. Siitä kuitenkin syytetään metsänomistajia. On tämä nyt ihan h******tin kummallista.

    ”Suorittava porras”:

    ”Jotkut valittavat , että 5 hirveä tuhannella hehtaarilla on paljon .”

    Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu tehtiin Suomen riistakeskuksen hankkeena vuosina 2011 – 2013.
    Vuonna 2014 vahvistettu hirvikannan hoitosuunnitelma luo pohjan tulevalle hirvikannan hoidolle ja samalla hoitosuunnitelman avulla pyritään toteuttamaan julkisen riistakonsernin strategiassa määritellyt tavoitteet.

    Hirvikannan hoitosuunnitelma:

    ”Maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys onvuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski-ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelys vahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin. Toisaalta hirvikannan tiheyden laskeminen tavoitehaarukan alarajoille on aiheuttanut hirvikannan ja sen hoidon kannalta haitallisia piirteitä, kuten paikallisia hirvityhjiöitä.”

    suorittava porras 14.3.2017, 18:57

    Riistaorganisaatiossa  talkootyön osuus on suuri ja palkattua väkeä vähän moneen muuhun harrastetoimintaan verrattuna . Yhteistyö metsästäjien suuntaan on toiminut hyvin ainakin Keski-Suomessa . Hirvetkin on saatu pysymään kohtuullisen hyvin kurissa . 1970 luvulla suhteissa oli säröjä , mutta viimeiset vuosikymmenet ovat sujuneet ongelmitta ja hyvässä yhteisymmärryksessä .

    —-

    Hyvinvointisektorin saneerauksilla on myös toinen puoli . Sitä olen saanut seurata ihan lähietäisyydeltä . Kun porukkaa potkitaan pois , jäljelle jäävien työtaakka kasvaa yli kestokyvyn . Nimelliset säästöt lankeavat laskuiksi vielä josakin vaiheessa . Hoitajista tulee hoidettavia ennen aikojaan.

    Planter 14.3.2017, 19:05

    Olen toiminut omaishoitajana vuosikaudet, syöpäpotilaan omaisena, mutta en ole saanut senttiäkään yhteiskunnalta. Hirvikannan hoitoon kyllä ohjataan rahaa. Ehkä juuri siksi omat elämänarvoni ovat aivan toiselta planeetalta, enkä ymmärrä takertumista jonkin harrastukseen.

    Visakallo 14.3.2017, 19:19

    Jos riistahallinto perustuu pitkälti talkootyöhön, niin miksi kaatolupamaksuista ei riitä kuin murto-osa hirvivahinkokorvauksiin?

    Vastaukseksi ei nyt enää kannata sanoa, ettei korvauksia haeta.  Syyn siihen tietävät jo aivan kaikkki meistä.

     

    suorittava porras 14.3.2017, 19:22

    Onhan joku , jo esittänyt , että lupamaksuja pitäisi alentaa reilusti , kun vain kolmannekselle lupamaksuista tuntuu olevan käyttöä .

    Visakallo 14.3.2017, 19:29

    Lupamaksut voitaisiin poistaa kokonaan ja samalla lisätä hirviseurueiden omaa päätösvaltaa ja vastuuta hirvikannan koosta. Jos kanta pidetään kohtuulisena, ei hirvivahinkokorvaukset juuri rasittaisi seurueita.

    jees h-valta 14.3.2017, 19:52

    Visakallon ehdotus olisi hiottavaa tavaraa ja sinällään kannatan ajatusta kyllä. Mitä oikoisempi vastuuketju sitä parempi vaikutusmahdollisuus myös vahinkojen syntyyn. Hirviä saisivat kasvattaa vaikka nykyistä enempi kunhan vastaavat sataprosenttisesti vahingoista. Silloin vois alkaa sähköpaimenia ilmestyä taimikon laitaan ihan pyytämättä ja yllättäin!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14