”Suorittavaa ei tunnu kiinnostavan aito ja rehti vastuunkanto aiheutetuista vahingoista, mikä on yleinen käytäntö lähes kaikissa muissa harrastuksissa.”

Olen useampaan kertaan kehottanut pitämään tiivistä yhteyttä paikallisiin metsästäjiin . Yhdessä heidän kanssan on mahdollista saada muutos aikaan.  Jos jostakin ”ylhäältä ” annetaan käsky pudottaa hirvikanta 20000 yksilöön , voi vaikutus olla aivan erisuuntainen siihen nähden mitä on toivottu .

Minulle on jo näillä vuosilla yksi hailea , onko isompia sorkkaeläimiä 20000 vai 100000. Niille puolestaan  , joiden harrastus vaarantuu kannan rajun pudottamisen seurauksena ,tilanne on toinen . Sitä esitystä ei varmasti purematta niellä . Raju muutosvastarinta on luvassa erinäisine seurauksineen . Kovin monta lanttia en löisi vetoa siitä , että hirvikanta alenee ylhäältä annettujen määräysten seurauksena. Jos esimerkiksi kokonainen kylä muutamaa soraääntä lukunottamatta on sitä mieltä , että nykyisillä hirvitiheyksillä mennään,  ei muutosta tapahdu . Jos taas kyläläisten enemmistö on toista mieltä,  voidaan muutos saada aikaan.Ratkaisut tehdään tänä päivänä paikallistasolla .

Yksittäisten vahingoista kärsivien kohdalla nopein tapa saada tilanteeseen korjaus on olla tiiviissä yhteistyössä alueensa metsästäjien kanssa . Moni täällä esitetty ajatus ei toteudu tai sen kehittelemien vie useita vuosia . Vahinkoja ehtii tapahtua sinäkin aikana . Esim. viimeisin hirvikannan puolittamsioperaatio kesti yli 10 vuotta . Kertarysäyksellä muutos ei tule toteutumaan .

Olisi hyvä saada lukea koko ”luupään” perustelu . Yksittäisestä lauseesta aiheyhteydestä irrotettuna voi saada väärän käsityksen .(Esim EK:n palkka-alekommentti).

Minäkin vaatisin vahvat perustelut yli 5 hirven/1000ha tiheyksille . Sekin jäi epäselväksi , päätyikö riistaneuvosto lopulta suosittelemaan ko tiheyttä , vai päädyttiinkö neuvottelun tuloksena alempaan tavoitekantaan . Ainakin kaatolupia lisättiin reippaasti .(Varsinais-Suomi lisäys 25% edellisvuodesta. Käyttöasteeksi muodostui 90%)

Porukat nimenomaan päättävät ja rhy siunaa päätökset . Päätös tehdään seuranta-aineiston ja tietoon tulleiden metsä- ja liikennevahinkojen perusteella . Esim . meillä on automaattisesti pyyntilupa tai kaksi enemmän käytössä ,kun alueen halkaisee valtatie . Pankkihirviä otetaan käyttöön , jos tihentymiä alkaa ilmetä (viime syksynä 1,5 pyyntilupaa pankista).

Hirvikannan hallintaa hidastaa edelleen paikoin metsästysseurojen välisen yhteistyön puute . Tähän kiinnitti huomiota myös valtiontalouden tarkastusvirasto vuonna 2005. Uudessa hirvikannan hoitosuunnitelmassakin asiasta mainitaan ja toivotaan vähintään kymmenientuhansien hehtaarien kokoisia yhteislupa-alueita . Edelleen aluekokonaisuudet ovat joissakin tapauksissa liian pieniä ja tämän seurauksena valikoiva metsästys on hankalaa ja pyyntilupien käyttöaste jää keskimääräistä alhaisemmaksi . Maanomistajien kannattaakin metsästysvuokrasopimusta tehdessään vaatia , että yhteislupakäytäntöä edistetään .

Kun yhteislupa kattaa vähintään pitäjän kokoisen alueen , on mahdollista , että pyyntilupia voi saada vielä jahtikauden lopullakin , jos ei toivottu hirvitokka on majoittumassa väärään paikkaan .

Periaatteessa ely-keskuskin voi myöntää lisää lupia nykyisen uuden reaaliaikaisen seurantajärjestelmän ansiosta , jos tilanne niin vaatii . Tähän asti oli odotettava seuraavaa jahtikautta , kun seuranta-aineisto oli käytössä vasta jahtikauden päätyttyä .