› Keskustelut › Metsänhoito › Hirveä tilanne!

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 12 13 14

  • Hirveä tilanne!

    Lähetetty: 2.3.2017, 11:01

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Yllä linkki erittäin ansiokkaaseen Luken hirvituhokatselmukseen, joka perustuu Valtakunnan  Metsien Inventointiin (VMI).

    Yhteenvedosta puuttuu kuitenkin loppuhuipennus!

    ”Hirvituhojen ala kaksinkertainen 1990 lukuun verrattuna, mutta ei enää lisäystä viime vuosina. Tuhot pääosin mäntytaimikoissa.”

    Tästä voisi saada käsityksen, että tilanteen paheneminen olisi pysähtynyt, niin ei kuitenkaan ole, sillä:

    Vuosittainen avohakkuuala on noin 130 000 ha.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hakkuuaukko-j%C3%A4%C3%A4-heitteille-aiempaa-useammin-1.175031

    103 000 ha alalle tehdään metsänviljely, osa jää heitteille.

    Viljellystä alasta istutetaan noin 80 000 ha.

    Kuvat

    Istutetusta alasta 75% on kuusta, jolloin kuuselle viljellään  60 000 ha.

    http://www.puuntuottaja.com/kuusta-vai-koivua-rehevalle-maalle/

    Muulle kuin kuuselle uudistetaan noin 40 000 ha.

    Linkkin yläreunassa, Juha Matalan esityksen sivu 20: ”keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkotuhoa 2,5 ha alalla vuodessa”

    Hirviä on pyöreästi 100 000 ne aiheuttavat laatua alentavaa taimikkotuhoa  vuodessa 250 000 ha:lla.

    Tulevaisuudessa vuodessa syödään 6 vuoden männyn uudistusala! Vielä on vanhoja pöheikköjä tämän lisäski syötävänä, mutta tulevaisuus on tämä. Ennen vuottaa 2000 perustetut mäntytaimikot kasvavat hirvien ulottumattomiin ja siitä lähtien mäntytaimikkoala vähenee jyrkästi.  Vaikka  hirvimäärä pudotettaisiin 1/6 osaan, niin vielä syödään koko vuoden uudistusala.

    Eikä männyn uudistusalaa saada millään nousemaan, kun ne syödään heti. Omakohtaista kokemusta on. Kuusentaimet on tilattu kuviolle, johon ehdottomasti pitäisi istuttaa mäntyä.

    Jos joku perustaa suurnavetan, tekee eläintenhoitosuunnitelman, mutta unohtaa täysin rehuvarastot, ruokintalinjat ja koko ruokinnan, niin ei pidetä kovinkaan älykkäänä.

    Jos joku tekee hirvikannan hoitosuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita, miten hirvikarja ruokitaan, on kohtuutonta kyseenalaistaa suunnitelma??

    En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.

     

     

     

     

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 16.3.2017, 21:47

    Vihdoinkin puhumme suorittavan kanssa samasta asiasta.  Osaatko suorittava vastata, miksi ne hirvivahinkoilmoitukset muutettiin maksullisiksi, ja miksi vahinkoihin laitettiin niin suuri omavastuu ja korvauskynnys? Metsälain muutos osaltaan toi liian karulla pohjalla kasvavan kuusen mäntyä korvaavaksi puuksi hirvivahinkoalueilla. Tämäkin osaltaan heikensi korvausperusteita.

    Suoraan sanottuna, tällä kaikella tehtiin metsänomistajia kohtaan rikollinen teko.

    Berza 16.3.2017, 21:49

    Perkeleen suurmetsätilalliset, kun eivät hommaa tarpeeksi hirvilupia,ovat varmaan itse niitä huumeisia metsästäjiä. 🙂

     

    Metsänomistajilla vankka edustus riistanhoidon päättävissä elimissä

    Viime vuonna Metsäntutkimuslaitoksessa tehtiin hirvenpyyntilupien päätöksentekojärjestelmää ja sen toimivuutta koskeva tutkimus, jossa aineisto kerättiin kirjekyselynä riistanhoitopiirien ja -yhdistysten hallitusten jäseniltä. Tutkimus herätti suurta mielenkiintoa, ja piiriaineistossa vastausprosentti nousi lähes 90 ja yhdistysaineistossakin lähes 80 prosenttiin.

     

    Tulosten mukaan riistanhoitopiirien hallituksissa metsänomistajien näkökulma on hyvin edustettuna, koska lähes 90 prosenttia hallitusten jäsenistä omisti metsää. Vastaava osuus riistanhoitoyhdistyksissä oli runsaat 70 prosenttia. Lisäksi hallitusten jäsenet omistivat selvästi keskimääräistä suurempia metsälöitä. Piirien hallitusjäsenillä oli lähes 120 ja yhdistysten jäsenillä keskimäärin runsaat 80 hehtaaria metsää.

     

    Metsällistä näkemystä hallitustyöskentelyssä lisäsi vielä se, että riistanhoitopiireissä lähes 20 prosenttia jäsenistä oli saanut metsäalan koulutuksen. Riistanhoitoyhdistysten hallituksissakin 13 prosentilla jäsenistä oli koulutus metsäalalta.

    suorittava porras 16.3.2017, 22:05

    Onneksi en ollut ko päätöstä tekemässä . Asianomaisten kanssa keskustelu voisi olla antoisampaa . Itse olen koettanut pysyä vain niissä tekijöissä , jotka vaikuttavat pyyntilupien määrään . Vahikokorvausten riittävyys ja oikeudenmukaisuus on muiden päätettävissä .

    Rivimetsästäjälle ja riistaviranomaisille  on välittynyt vain tieto , että vahingot vähenevät ja korvausvaroja jää käyttämättä . Tästä voi hiipiä alitajuntaan myös ajatus , että hirvetkin vähenevät tai ainakin , että tilanne on halinnassa . Tästä puolestaan seuraa , että hirvien määrän arviointi on varovaista . Metsästäjien antamat varovaiset kanta-arviot ja niukka ilmoittaminen hirvivahingoista johtaa väistämättä vinoutuneeseen lupapolitiikkaan .

    Liikennevahinkojen osalta tilanne on toinen. Riskialttiimmille alueille myönnetään runsaammin pyyntilupia .

    helge6 16.3.2017, 22:12

    Jeessi taas heittää sen innin päälle joka on aika vaikeeta asialinjalla korjata. Hirviseurue jossa mukana hääräilen oli 20 lihaosuutta mennä syksynä. Heistä n. 2/3 osaa metsänomistajia. Pinta- alahaitari kymmenestä yli kolmeensataan hehtaariin. Kyllä on huono mennä näille yli sadan ha: n puuhapalstalaisille peiliä tarjoilemaan.

    MJO 17.3.2017, 00:23

    Suorittava;

    Viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa , kun tukeutua viralliseen ja todennettavissa olevaan tietoon . Muussa tapauksessa viranomainen syyllistyy virkavirheeseen . Tämän kertoi riistapäällikkö , kun rhy.n kokouksessa ihmeteltiin , miksi häirikköpedoille ei saa pyyntilupia .

    Nostetaan vielä hirvivahinkoilmoituksien hintaa vaikkapa tuplalla, niin hirvivahingot loppuvat tyystin ja kaikki ovat tyytyväisiä. Vai ovatko?

    Planter 17.3.2017, 08:05

    ”Suorittava porras:”

    ”Kattava tieto alueen hirvivahingoista olisi varmasti  lisännyt mahdollisuuksia kasvattaa pyyntilupien määrää .”

    ”Viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa , kun tukeutua viralliseen ja todennettavissa olevaan tietoon . Muussa tapauksessa viranomainen syyllistyy virkavirheeseen .”

    Ei kai sentään ole käytetty hirvivahinkorvausten määrää perusteena kaatolupien määräksi?

    Hirvi lisääntyy nopeasti, 50% vuodessa. Tilanteet muuttuvat nopeasti.

    Hirvituhokorvaukset laahaavat vuosikausia jäljessä. Ainakin silloin, kun itse hain korvausta, huomioon otettiin tapahtuneet tuhot kolme vuotta taaksepäin.

    Jos nyt huomaisin uudessa taimikossa tuhoja, ei niitä kannattaisi ilmoittaa heti vaan odottaa kolme vuotta, koska tuhoja tulee vuosittain lisää. Kolmen vuoden päästä ilmoittaisin ”kootut” tuhot ja tänä vuonna tapahtuneet tuhot tulisivat tilastoihin 4-5 vuoden kuluttua.

    Ei kai kukaan tosissaan väitä, että menettely on se, että ensi vuoden kaatomääriä päätetään sen mukaan millaisia taimikkotuhoja on tapahtunut 4-5 vuotta sitten?

    Puuki 17.3.2017, 10:01

    Melko hyvin voisi ennakoida hirvien määrän kehitystä jo pelkästään seuraamalla hakkuiden ja metsänhoidon kehitystä.  Taimikkotuhoilmoituksien seuraaminen ja niihin tukeutuminen on em. syistä ja tuhojen korvaamiskäytäntöjen muuttumisesta johtuen ihan arpapeliä.

    Metsuri motokuski 17.3.2017, 11:00

    Planter:Hirvi lisääntyy nopeasti, 50% vuodessa. Tilanteet muuttuvat nopeasti.

    Tätä on tutkittu paljon ja ideaali tilanteessa kanta kasvaa 25 – 28 % vuodessa. Nyt hirvikannan rakenne ei ole sellainen että tuohon määrään päästään.

    Taimikkotuhoilla ei todellakaan määritetä seuraavan vuoden verotusta mutta indikaattori sekin on. Hirvikannan kokoon ja verotukseen vaikuttaa eniten jäävän kannan koko sekä hirvihavainnot metsästyksen aikana. Niiden tietojen avulla pyritään määrittämään alueen kanta. Onnistutaan siinä sitten tai ei. Kuten ollaan jo huomattu niin aika huonosti ollaan onnistuttu kun kanta on päässyt nousemaan joillakin alueilla kohtuuttomasti. Tätä sahaamista kannan koossa on tapahtunut iät ja ajat. Toivottavasti uudella sähköisellä havainnoinnilla saadaan realistisempi tieto kannasta.

    Planter 17.3.2017, 14:30

    Hirvikanta on ”hoidettu” sellaiseksi, että tuotto on madollisimman hyvä, jolloin se vuosittainen lisääntyminen on 50% luokkaa.

    Hirvimäärä yritetään pysyttää tavoitehaarukan ylärajalla, ei suinkaan keskellä tai lähempänä alarajaa.

    Kun lisääntyminen on noin nopeaa ja säätely pettää, niin kanta ryöstäytyy käsistä.

    20% virhe 100 000:ta on 20 000.

    Jos kanta olisi 20 000 ja tulisi vastaava virhe, se olisi 4000.

    Luke sanoo, että kanta heilahtaa ylös 10 vuoden sykleissä. Se tarkoitta, että jokainen taimikko kokee ainakin yhden huippusyklin.

     

    Planter 1.4.2017, 09:39

    Läpimurto hirvenkestävän männyn jalostamisessa!

    Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasemalla kenttäkokeissa on saavutettu rohkaisevia tuloksia hirvenkestävän männyn kehittämisessä.

    Kotimaisen jalostetuun männyn taimeen on ympätty samalla ilmastovyöhykkeellä aasiassa kasvavan karvasmantelin (prunus dulcis) geenejä. Menetelmää voi verrata visakoivun tuottamiseen, mutta tässä tapahtuu reaktio, jossa männyn neulasiin kerääntyy myrkyllistä amygdaliinia, joka tuottaa yhdessä männnyn terpeenien kanssa auringonvalon vaikutuksesta sinihappoa.

    Pieninä määrinä sinihapolla on huumaava ja pyörryttävä vaikutus ja niitä syönyt eläin ei pysy jaloillaan.

     

    Kuvahaun tulos haulle hirvi nurin

    Kenttäkokeissa uutta hirvenkestävää taimimateriaalia maistanut hirvi metsäntutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Juha Korkean kuvaamana.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 12 13 14