Kylmän talven osuus talvesta on korkeintaan kolmannes tai neljännes. Tuskin muunakaan aikana tarvitaan mammuttia, jota liimataan kuusesta. Hirsirakentajan kokemustieto varauksen leveydestä on n. 17-18 senttiä. Hirren vahvuus ei ole esteenä myöskään 20 sentin varaukselle. Saadaan ympäri vuotiseen asumiseen tarkoitettua ja ilman umpirakenteita olevaa seinää, homevapaata ja vapaalla ilmankierrolla tarkoitettua. Suljettu koneellinen ilmanvaihto ei oikein sovi hirsirakennukseen ja ei oikein muuallekaan. Hirsirakennukset ovat homevapaita.
Karkeasti arvioituna hirsirakennukseen menee hirttä n. 10 metriä neliölle, joka vastaa 100 neliön rakennuksessa n. 1000 metriä….. Vuolu-urakkana n. 100 metriä päivässä on jo hyvä saavutus ja talkooporukkalla yhden rakennuksen hirret tulee päivässä.
Vastaa hyvää saunalenkkiä ja eihän liikepaikoissa asuvat mitään ymmärrä tällaisen liikunnan perään. Käydään mieluummin kuntosalilla soutamassa, uimahallilla saunomassa, pelataan lätkää, hölkätään, harrastetaan reikäpelejä tmv.
melko yläkanttiin on nuo hirrenkuorimis määrät jos puhutaan kunnon kokoisista puista 25-30 cm ja pituuskin 8-10 m . jos puut ovat jäisiä niin vuolukallet yms helpottaa kuorimista sen jälkeen vuoluraudalla viimeistely aikaa pakostakin menee ,mutta kiire kannattaa unohtaa
pystykorvat. En ole vielä kuullut, että koivua olisi kuorittu. Mitä tarkoitusta varten nelijalkaisia koivupöllejä oli tehty ja miksi ne vuoltiin puhtaiksi?
Ei minkäänlaista aavistusta miksi ja mihin ne meni. Isä hoiteli semmoiset sopimushommat eikä me alaikäiset, me vaan parkattiin nuorempien veljien kanssa ja sahaaminen Remington Bantamilla oli isän ja vanhemman veljen hommia. Mitä nyt sen verran sahailin että polvessa on ikuinen arpi ja lääkärireissu Kajaaniin tuli tehtyä seuraavan päivänä vaan eihän siihen enää silloin tikkejä laitettu.. Tilamme myytiin Kajaani Oy:lle ja savotta tehtiin ikäänkuin tilakaupan kylkijäisenä ostajan maalla. Kuusesta ja männystä taidettiin tehdä 6 ja 8 jalkaista. Kesäinen koivu on kyllä miellyttävä parkattava.
Nykyisissä ympärivuotisissa asumuksissa pitää olla tietty min. eristyskyky rakennuksella eikä se täyty ohuella massiivipuun paksuudella. Ja vähentää se lämmityskustannuksiakin, kun on tarpeeksi hyvät eristeet ja eristyskyky kunhan ilmanvaihtokin sitten toimii kunnolla.
Hirsirakennukseen tarkoitetut puut on syytä kaataa talvella, puun lepotilan aikana. Eivät ole mitään tusina tavaraa siinä mielessä ja vuolu tehdä heti keväällä, kun puut ovat sulaneet. Eivät vuoda silloin ja se vähäinen pihkavuoto joka tulee kuivahtaa. Eivät valu niin kuin räkäpuu tekee muuna vuoden aikana. Vaikuttaa myös säilymiseen (home), myöskään ns. orgaanisia suoja-aineita ei ole syytä käyttää, toimivat kasvualustana. Eiköhän kuivana säilyminen ja omat suoja-aineet ole hirsirakennuksen paras suoja, kosteus muuttaa aina väriä.
Hirsirakennusten pintakäsittelystä tähän ketjun aiheeseen liittyvää.
Hirsipintaan olen sutinut tummaa tervamaalia ja toisena ve:na vaaleaa oikean tervan, vernissan ja tärpätin seosta. Se seos toimii ja suojaa hyvin esim. puuveneen käsittelyssäkin. Luonnon omat suoja-aineet estää puun lahomisen , sinistymisen ja homehtumisen kosteissa paikoissa.
Vanhoja hirsi-/lautarakennuksia on perinteisesti maalattu punamullalla. Joskus ennen keitettiin itsekin punamultamaalia muuripadassa , kun tarve oli suht. iso.
Punamulta ja tervapohjainen maali ei lyhennä hirsirakennuksen ikää, kun puu hengittää . Lateksimaalia niihin ei kannata töhriä, ei vanhoihin eikä uusiin seiniin.
Työmenekki on valmista hirttä kohti kuitenkin melkoinen. Metsässä tehdään laatuvalinta, kaato, karsinta, mittaus katkonta ja kuljetus. Lanssissa sahataan, kuoritaan ja taapeloidaan. Veisto paikalla suunnitellaa, valitaan, asetetaan, piirretään, veistetään, tapitetaan, karataan aukkojen pielet ja numeroidaan. Että kyllä se joka tuon kaiken tekee on palkkansa ansainnut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.