› Keskustelut › Luonto › Hiilinielut

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • Hiilinielut

    Lähetetty: 29.3.2021, 20:48

    Lukekaapas Pekka Syväsen juttu. Mitä mieltä olette esitetyistä faktoista. Vedättääkö vihervasemmisto meitä? Sähköautollako menemme raivaamaan (tietenkin sähkösahalla) risukoita, siis hoitamaan taimikoita, jotta maailma pelastuu. Niin, vai onko monimuotoisuuden säilymisen vuoksi risukon raivauskin kohta lailla kiellettyä.

    Tekijä
    Virkkunen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen 6.4.2021, 11:54

    Kyllä maan kokonaishiilinielun arvio on melko tarkka, kiitos valtakunnan metsien inventoinnin.

    Taimikoiden hoitorästit, sorkkaeläinlaidunnus, harvennusrästit ja vanhojen metsien kiertoajan jatkaminen, jatkuvan kasvatuksen yleistyminen kivennäismailla, metsätuhojen yleistyminen ilmastonmuutoksen seurauksena. Kaikki nämä yhdessä vähentävät hiljalleen hiilinielua.

    Retkeilin koiran kanssa Espoon keskuspuistossa. Osui reitille tiheä nuori mänty-koivusekametsämetsä. Pikkurillirelaskoopilla mitaten pohjapinta-alaa yli 40 ja pituutta 15 metriä. Taulukko antaa tulokseksi 300 mottia. Kyllä vain, itseharveneminen on alkanut. Vaikka hiilinielua vielä on, kasvu hidastuu nopeasti huippuvaiheesta, kun puut alkavat haitata toisiaan. Myös jäljelle jäävien kilpailussa voittavien puiden latvukset supistuvat pysyvästi, eikä vikaa voi enää myöhemmin korjata.

    Puuki 6.4.2021, 12:18

    Pikkurillirelaskoopilla mitaten pohjapinta-alaa yli 40 ja pituutta 15 metriä. Taulukko antaa tulokseksi 300 mottia. Kyllä vain, itseharveneminen on alkanut.

    On tainnut alkaa jo aikaa sitten.  Männiköissä itseharvenemisraja  15 cm keskilpm:n puustoissa (painotettu PPA:lla) alkaa n. 2100-2200 kpl/ha tiheydessä. (10 cm k-lpm :n puustossa 4500 kpl/ha on raja, 20 cm keskilpm => 1800 kpl/ha ) .

    ElmeriJalmari 6.4.2021, 14:10

    Kiitos luvuista Kurki ja Puuki, itekin ihmettelin Syväsen arvioita soiden co2 sidonnan määristä. Metsien käytöstä on joku propaganda-sota menossa, jossa vihreille ei vaikuta riittävän kuin koko Suomen täysrauhoitus. Eikä sittenkään, sen jälkeen hengittäminen kielletään.

    Jk-sektorilla ihmetellyt, että miksi ihmeessä siitä niin paljon höpötetään, kun sitä on kuusikoihin kaavailtu. Faktuaalisesti sen seurauksena seuraa yhä vahvempi kuusettuminen ja lajiston yksipuolistuminen. Se vähäkin lehtipuusekoite häviää kuuselle kilpailun. En ymmärrä sen liittämistä monimuotoisuus -arvoihin. Valheelta vaikuttaa.

    Kaasuautoon varmaan ite joskus siirtymässä, jos tankkauaseman saisi ensin… Akkumineraalien louhinta epäilyttää. Nehän ne varsinkin ovat uusiutumattomia. Maankuoresta louhitaan jostain Kiinasta ja Kongosta, ja niin harvinaisia, että ei taatusti riitä kaikille. Sekä epäeettistä, että ympäristölle vaaraksi. Sekö se nyt on parempi kuin kotoinen biopolttoaine?

    MaalaisSeppo 6.4.2021, 14:33

    Muuten hyvä lista Annelilta, mutta vanhojen metsien kiertoajan jatkaminen ei lisää hielinielua, päinvastoin. Jos siis hakataankin vanhempien puiden sijasta nuorempia, parhaassa kasvussa olevia pita, niin miten tämä muka lisää hiilinielua? Ei minun järjenjuoksu tähän taivu.

    Puuki 11.1.2023, 12:29

    VTT tutkinut (MLU) , että mo:en tulot 3 x:stuisi , jos hiilen keruusta metsään maksettasiin 100 €/tn.  Miksei samantein maksettaisi 200 €/tn. Silloin tulot 6 ;n x:stusivat.        Ongelma on  siinä että nykyään hiilitn hinta metsässä on n. 10 €/tn eikä 100 €/tn .

    Tomperi 11.1.2023, 12:38

    Puuki, ”Muilla puuta kasvavilla turvemailla (muuttumat on jo pääosin turvekankaita)”, Tuota en ymmärtänyt että mitä tarkoittaa että muuttumat ovat jo pääosin turvekankaita?

    Puuki 11.1.2023, 12:42

    Uudisojituksia ei ole tehty enää pitkään aikaan.  Siksi entiset muuttumat on jo pääosin muuttuneet turvekankaiksi.

    Tomperi 11.1.2023, 13:00

    Muuttuma on nimi ojitetulle suolle jonka nimi muuttuu kehityksen myötä seuraavasti, kuvastaa hyvin suon muuttumista,  SUO  sitten muuttuma Ojikko  sitten Turvekangas.  Rehevät suot muuttuvat turvekankaiksi mutta ns karut suot mmännikkö suot todella hitaasti eivätkä valtaosin koskaan.

    Tämän takia en ymmärtänyt enkä ymmärrä kirjoittamaasi.

     

    Tomperi 11.1.2023, 13:07

    Jos puu ei kasva, vieressä kasvaa kyllä, ne vieressä olevat puut ottavat kasvutilan kuolleelta puulta, jos kuollut puu on edelleen pystyssä kahdenkymmenen vuoden kuluttua, onko se hiilinielu puu vai vai niin sanottu edelleen hiiilen lähde?  Jos vuopsittain satelliitista mitataan onko nielu vai lähde ja koska se muuttuu lähteeksi, eik sitä voi verrata hirsipuuhun niin kauan kuin se pystyssä lahoamattomana jököttää?

     

    Jos vanha metsä 200 vuotias pystyssä on ja koko ajan taivasmittauksilla todetaan puumäärä samaksi, onko se nielu vai lähde vai mikä se on?  Eikö sen pitäs olla lähde vasta sitten kun se palaa tai lahoaa ja siihen asti jotain muuta?

     

    Ymmärrän hyvin sen kuitenkin että öljy jonka esimerkiksi Saudi Arabia tuottaa ei rasita hiili tasetta Saudi Arabiassa.

    Puuki 11.1.2023, 13:32

    Ojikko – muuttuma – turvekangas .  Noin päin se menee olitpa ymmärtämättä tai et.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3