› Keskustelut › Metsänhoito › Hiilinielut

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 199)
1 2 3 … 8 9 10 … 18 19 20
  • Kurki 21.8.2021, 19:29

    Ei.

    Kerroin tuossa edellisessä viestissäni, ettei ojia tule lainkaan. Pitää vain ymmärtää, että edetään niin, että edellinen oja aina täytetään. Tosin voihan ojiakin tehdä ja teenkin niitä 15m välein. Lopputulos on tasainen maanpinta.

    Teufelin Zumi 21.8.2021, 19:44

    Nälkämaan laulu eli Kainuun marssi ” Meidän on uudesta luotava maa…”

    Kuka on tämän maan siirtelyn maksaja ja ketä se palvelee? Kyseessä on todellakin kumuloituvaa tappiota.

    Tolopainen 22.8.2021, 05:58

    Jos on oma kaivinkone tuollainen 10000 m3 kuokkiminen hehtaaria kohti on vielä siedettävää. Mutta jos pitää maksaa 50€/h tuskin kukaan teettää.

    Perko 22.8.2021, 09:03

    Perinteinen kiven pyöritys ja  maanvaihto ovat legendoissa olleet turhuuden kuvauksia.  Mutta  eihän se oo mikään harrastus jos ei siihen häviä omat rahat ja anopinkin perinnöt.

    Puuki 22.8.2021, 09:21

    Jos paksuturpeisella maalla saa kivennäismaata pintaan kohtuullisen helposti, niin se on useimmiten hyvä tapa saada alueesta metsänkasvatuskelpoista ilman lannoitusta.

    Tolopainen 22.8.2021, 16:37

    Paksuturpeisella suolla ei puusto kasva vaikka sinne heittää muutaman kuution hiekkaa. Ei ole ravinteita eikä puut pysy pystyssä.

    A.Jalkanen 22.8.2021, 16:42

    Tässä Planterin menetelmässä ymmärtääkseni tarkoitetaan nykyään aktiivisessa viljelykäytössä olevien ravinteikkaiden turvepeltojen päästöjen vähentämistä. Kunnostusojituskelvottomat kosteikot, ojikot ja muuttumat kannattaa tosiaan jättää ihan omilleen kun niistä ei tule päästöjä.

    Puuki 22.8.2021, 18:21

    Paksuturpeisuus on suhteellista.   Eräälle turvemaapellolle kaivettin ojat ennen pellonmetsitystä . Siellä turpeen paksuus vaihteli  n. 0,5 – 2 m (mitattu joskus rassilla)  välillä  ja puut  kasvaa ihan hyvin myös paksumman turvemaakerroksen päällä.

    Kasvihuonekaasupäästöt vaihtelee niin paljon turvemaan alkup.suotyypin ja kuivatustilanteen mukaan, että melkein  jokainen turvemaa on omanlaisensa.   Keskimäärin runsasravinteisista turvemaista tulee ojituksella metaaninieluja (varsinkin korpimaista) , kuivien soiden ojitus suunnilleen puolittaa metaanipäästöt.   Kun runsas puun kasvu kompensoi  co2-päästöt maasta,niin ravinteikkaatkaan suot ei ole keskimäärin päästölähteitä vaan -nieluja. Typpioksiduulipäästöt  saattaa vähän lisääntyä ravinteisilla mailla.

     

     

    Tolopainen 22.8.2021, 19:45

    Satujuttuja, että paksussa turpeesta puut kasvaa. Kun turvetta on paksusti sitä on yli 4m.

    mehtäukko 22.8.2021, 19:58

    Satujako, turve mitattu 5-7m.Aikoinaan 50v sitten isä ojitti riukupuustoisen suon, myös kunnostusojitti ja lannoitti. Viime talvena toinen harvennus ja jäljellä suurimmalta osin tukkimetsä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 199)
1 2 3 … 8 9 10 … 18 19 20