Pellot taitavat olla huono pitempiaikainen nielu korvaamaan turvepeltojen päästöjä.

Paras ratkaisu on haudata pintaturve  ja 0,5 m pohjan kivennäismaata päälle siellä missä pohja ei ole alunamaata tai kivikkoa. Päästöt tippuu murto-osaan.

Tällaisia matalaturpeisia (alle 60cm) peltoja on n. 100 000 ha. Minäkin olen näitä viljelystä pois jääneiden peltojen turvepäitä käsitellyt näin monet hehtaarit.

Tutkinnassa ovat nyt turvepeltojen päästötaso ja niiden kokonaismäärä.

Odotukset tämän uutisen jälkeen ovat kovat.

Tartteeko turvepelloille tehdä yhtään mitään?

Tähän saakka on väitetty turvepeltojen tuottavat puolet maatalouden kaikista kasvihuonekaasupäästöistä eli 7,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Asiantuntija-arvion mukaan todellisuudessa päästöt saattavat olla selvästi alle kaksi miljoonaa

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4218689

No ei kukaan ala pilaamaan peltoja kaivamalla kiviä ja savikkoa pellon pintaan, siinä happamessa raaka-maassa ei kasva mitään. Peltojen kasvukunto on vuosien työn tulos.

Ei niitä turvepeltoja kukaan poista viljelystä ellei valtio niitä osta. Viljelylle ei ole mitään estettä. Kovin on Suomi taas tikun nokassa, ei niitä turvemaita ota esille muut Euroopan maat. Vihreät sahaavat aina omaa oksaa.

Raakamaa on aluksi huonoa kasvupohjaa, mutta lannoitteillahan pelloilla kasvu saadaan aikaan. Sama kuin turvetuotannosta vapautuvat maapohjat, joita on otettu maanviljelyyn..

Tässä esimerkki, että niille pitää antaa kasvuunlähtölannoitus.

Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä 1988. Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä. Ks Kuva 11.

https://www.vapo.com/filebank/673-jalkikaytto_tiivistelma_pieni.pdf

Itse olen tehnyt kokeita jo 30 vuoden ajan eli 10 ha alalla suopohjan kaivua (hiesu ja savi ovat parhaat, siltti huonompaa) metsien kasvualustaksi ja lannoittanut kevyesti RPK:lla. Ja teen lisää. Lannoitus kannattaa tehdä, sillä ravinne-epätasapainon vaikutus tulee näkyviin juuri tyvitukin osalla latvanvaihtoina ja juuren kehityksessä, joka lenkouttaa. Tuloksiin olen tyytyväinen. Sama on ollut näkyvillä Lapin syväautatuilla uudisaloilla aluksi, mutta myöhemmin ravinne-epätasapaino palautuu normaaliksi.

Jos kasvavat metsää hyvin, niin jo on ihme, etteivät kelpaisi peltomaaksikin.

Ei kaivella vaikka miten, vaan ojia  esimerkiksi (on olemassa monia tapoja) 2,5 m välen niin syvälle, että saadaan esim. 1 m3 verran kivennäismaata, joka levitettynä 2,5metrille antaa  40cm paksuuden. Kivennäismaata 0,5 m3 antaa 20cm kerroksen, joka on riittävä metsälle.