› Keskustelut › Metsänhoito › Hiilinielut

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 199)
1 2 3 4 5 6 … 18 19 20
  • Puuki 27.7.2021, 09:21

    Jos pohjaveden pinta olisi n. 20- 30 cm syvyydessä, niin vähenisi metaanin ja hiilen maaperäpäästöt ja silti puun kasvatus olisi mahdollista, jos ravinnetilanne ja lämpösumma sen sallii. Karuilla turvemailla typpioksiduulipäästöt on pieniä.

    nuori isäntä 27.7.2021, 20:56

    Pitäisikö kuitenkin ensin keskittyä niihin päästäjiin ja sitten vasta nieluihin?

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/pieni-joukko-supersaastuttajia-tuottaa-jopa-73-prosenttia-maailman-sahkontuotannon-paastoista-niihin-keskittymalla-paastot-voisivat-puolittua/5a38914d-a926-4cab-a1e1-684c45714c5e?ref=iltalehti:b8f3&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi

    Kurki 11.8.2021, 20:22

    https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4218689

    Tähän saakka on väitetty turvepeltojen tuottavat puolet maatalouden kaikista kasvihuonekaasupäästöistä eli 7,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Asiantuntija-arvion mukaan todellisuudessa päästöt saattavat olla selvästi alle kaksi miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Laskuvirhettä selittää sekä turvepeltohehtaarien määrän että hehtaarikohtaisten päästöjen yliarviointi.

    Vihreiden Ohisalo ja LUKEn Kristiina Regina väittää, että turvepeltojen päästöt ovat vain lisääntyneet.

    Ei mitään kommenttia tästä myöskään MTK:n Wallinilta.

    Onko tämä uutinen jo ammuttu alas vai odotellaanko ”Uutta tietoa on luvassa Luken, GTK:n ja Maanmittauslaitoksen yhteishankkeesta” ja käytetään keskustelussa vanhoja lukuja?

    YleAreena tänään 11.8.2021 klo 15.00 Ylen aamun parhaat kohdasta 15min 30s eteenpäin.

    A.Jalkanen 11.8.2021, 20:57

    Kiitos linkistä Kurki. Oli mielenkiintoista kuultavaa. Wallin: kaikki viljely on ”hiiliviljelyä”. Regina: maatalousmaan hiilen määrä on ollut laskusuunnassa.

    Pelkäänpä että turvepeltojen päästöissä mennään vielä pitkään vanhoilla luvuilla. Kasvihuonekaasujen inventaarion korjaaminen on hidasta puuhaa, kun pitää saada ensin päästötutkimukset ja määrien kartoitukset valmiiksi, ja hyväksyttää vielä ne uudet laskelmat raportointeja valvovilla tahoilla ennen kuin raportointia saa muuttaa.

    Turvepeltoalaa lienee viime vuosina lisännyt ainakin pellonraivaus lannan levitykseen liittyvien sääntöjen vuoksi.

    Kurki 11.8.2021, 22:00

    Korpia esim. löytyy tasaisten turvemaiden läpi virtaavien purojen ja jokien varsilta, jossa tulvavedet keväisin nousvat uoman molemmille puolille. Puro 10m leveä saattaa olla 100m leveä  tulvien aikaa. Tuossa lähellä on yksi sellainen 15 km pituutta ja alajuoksultaan 5 km on tasaisella turvepohjalla ju laskee isompaan jokeen. On ojitettu molemmin puolin joskus 1960 luvulla ja on rehevää korpimaata. Kasvavaa rahkasammalta paikkapaikoin 20 cm ja muutakin korven pintakasvustoa. Puron mutkista löytyy vieläkin hyviä kuusimetsiä, vaikka on hakattu paljon. Jos tämän puron korpimaan maapäästot olisivat suuremmat kuin nielut, niin maanpinnan tulisi painua vuosittain ja noiden 2m rantatöyräiden mataloitua lähelle kesän vedenkorkeutta

    Mitenkähän tuo 2m rantatöyräs sitten on päässyt kasvamaan mittaansa turvetta, kun puro ojana sitä kuivattaa kymmenien metrien päähän koko kasvukauden?

    Todistaako tuo Ojasen linkin tiedon oikeaksi, että 80 cm ojitus tekee  turvemaasta  CO2-nielun.

    Tolopainen 12.8.2021, 04:38

    Kun Suomessa vuosittain sadanta on suurempi kuin haihtuminen. Ojitus ei lopeta rahkasammalen kasvua. Se saattaa jopa kiihdyttää sitä, kun ravinteet alkaa liikkua.

    A.Jalkanen 12.8.2021, 07:19

    Jos kasvuisaa rahkasammalta on 20 cm, ojat eivät enää toimi. Suo pysyy suona.

    En ole suometsän asiantuntija mutta en usko syväojituksen yleisesti tekevän hiilinielua enkä sen rahkasammalen kasvun kiihdytykseen kun ojituksen päätarkoitus on pysäyttää soistuminen.

    Puuki 12.8.2021, 08:57

    Vanhoilta ojitusalueilta ei enää tule CO2-päästöjä.  Sitä se tarkoittanee, kun ojatutkijan käppyröiden mukaan on 0-päästöjä mitattu vaikka syvät ojat on olleet paksuturpeisilla turvemailla.   Eniten CO2-päästöjä tulee ojikoilta ja muuttumilta. Ne muuttuu ajan mittaan turvekangasmaiksi elleivät ala soistua uudestaan ja palaudu soiksi.  Ojikoita ja muuttumia on entistä vähemmän koska uudisojitusta soilla ei ole tehty enää n. 30 vuoteen suuremmin metsän kasvatuksen lisäämiseksi.

    Visakallo 12.8.2021, 11:27

    A.Jalkanen: ”Jos kasvuisaa rahkasammalta on 20 cm, ojat eivät enää toimi.”

    Rahkasammal ei lopeta ojan toimintaa, mutta hidastaa kyllä veden virtausta. Jos ojassa on olemassa kaatoa, uudelleen soistumista ei juuri tapahdu.

    A.Jalkanen 12.8.2021, 14:16

    Näin varmasti on. Rahkasammalen kasvunopeus kuitenkin kuvaa kuivatustilannetta ja kunnostusojitustarvetta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 199)
1 2 3 4 5 6 … 18 19 20