Keskustelut Metsänhoito Hiilinielut

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 199)
  • Scientist

    Jos oikein ymmärsin niin ero oli melko pieni jos hakkuutähteet jätettiin metsään. Niiden  hajoaminen kestää kuitenkin jonkun vuosikymmenen. Aurauksia ei tosiaan enää paljoa käytetä.

    Puuki

    Hakkkuutähtteet taisi olla hyvä hitaasti puun kasvun mukana hupeneva hiilivarasto hakkuukohteissa.

    CO2:n lisääntyminen ja ilmaston lämpenemisen on arvioitu (muistaakseni) vaikuttaneen Suomessa  metsän lisääntyneeseen kasvuun n. 1/3 -osan  . Yhteensä kasvu on lisinyt n. 30 % muutaman vuosikymmenen aikana.   1/3-osa siitä johtunee turvemaiden ojitusalueiden puun kasvusta  ,  1/3 -osa parantuneista mh-menetelmistä ;  mm. maan käsittelystä, paakkuutaimista, jalostuksesta jne.

    Kun vuosikasvu on n. 108 milj.mottia, niin Co2-lisän osuus olisi siitä n. 10,8 milj. kuutiota.   Ja CO2 lisäkertyminen puunkasvuun + karikkeen kautta maaperään n. 14 milj t /vuosi.     Kun mo:ja on n. 600 000, niin se tekisi keskimäärin  n. 23 t/v/ mo-yksikkö  lisää hiilen sidontaa.      Yhden ihmisen hiilijalanjälki on laskettu olevan n. 11 t/v.     Metsän  kasvua lisäämällä kompensaatio on suht. helppo saada aikaan, kun pelkästään jo ilmaston lämpeneminenkin on lisännyt sitä n. 2 henk. koht. CO2-päästöjen verran.

    Kurki

    Puuki: Hakkkuutähtteet taisi olla hyvä hitaasti puun kasvun mukana hupeneva hiilivarasto hakkuukohteissa.

    Hakkuutähteistä ei lasketa päästöjä erikseen kuten ei muistakaan karikkeista. Ne ovat mukana poistumassa, joka vähennetään vuotuisesta metsien kasvusta. Karikkeista voidaan laskea nieluja, jos niitä on.

    Esimerkiksi Linkin Tilastokeskus Taulukko 1.7 sivu 45 mukaan vuonna 2019 on laskettu kivennäismailta karikenieluja DOM+SOM = -7,9 milj.CO2-tn. Tätä pitäisi kysyä onko tuo kivennäismaiden nielu DOM(karikenielu) miinus SOM(maapäästö).

    Turvemailta on ilmoitettu maapäästöjä SOM = + 4,1 milj.CO2-tn. DOM-päästöt (karikepäästöt)  ovat jo mukana poistumassa. Lasketaanko turvemailla maanalaisesta karikkeesta nieluja? En tiedä Pitää kysyä.

    https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    A.Jalkanen

    Olennaista kai noissa metsien maaperäasioissa on se, että metsäojitettujen turvemaiden maaperä on päästö, ja kivennäismaiden metsien maaperä on nielu. Huolimatta siitä että kivennäismaametsät uudistetaan pääasiassa avohakkuin, jonka väitetään alentavan maaperän hiilivarantoja.

    Kurki

    Linkki: https://www.luke.fi/blogi/kuusentaimikko-hiilen-lahde-vaiko-nielu/comment-page-1/#comment-11388

    Ihmettelen suuresti, että tässä tutkimuksessa ”Kuusentaimikko: hiilen lähde vaiko nielu” olisi mukana hakkuutähteiden hiilipäästöt. Nehän on jo noteerattu koko osaltaan päästöksi poistumassa. Taimikon hiilensidonnan vertailu pitäisi tehdä yksinomaan maapohjan hiilivarastosta katoavaan hiileen.

    On harhaanjohtavaa, että ovat tutkimuksessa mukana, sillä ne olisivat 2-kertainen päästö. Niinkö lie tarkoituskin.

    Tavallinen pulliainen olisi taas Hesarin ja vihreiden vietävänä ja avohakkuu pitäisi kieltää valtavien (2-kertaisten) päästöjen vuoksi.

    A.Jalkanen

    Kurki ei osaa päättää, onko hakkuutähde nielu vai päästö?

    on laskettu kivennäismailta karikenieluja

    on jo noteerattu koko osaltaan päästöksi poistumassa

    Olisiko paras kysellä näistä edelleen vaan Lukesta eikä meiltä vielä vähemmän tietäviltä?

    Kurki

    Kurki ei osaa päättää, onko hakkuutähde nielu vai päästö?

    Joo. Vähän sekavaa on.

    Hakkuutähteestä tuskin lasketaan pitempiaikaista nielua.

    Luke: Turvemaaperän hiilivarastojen muutosten laskentaa kehitetään mm. maanpäällisen karikkeen osalta parhaillaan Lukessa, joka vastaa LULUCF- eli maankäyttösektorin laskennasta.

    Kaikki hakattu runkopuu karikkeineen ensin vähennetään metsien kasvusta  poistumassa hakkuusäästöä laskettaessa aivan kuten Tilastokeskus tekee.

    Runkopuista ja karikkeista voidaan laskea nieluja, jos niitä löytyy, esim. kivennäismailla lasketaan maan sisäään jäävistä karikkeista. Runkopuustakin voidaan laskea nielua esim. pitkäaikaiset puutuotteet.

    Lasketaanko turvemailla maanalaisista karikkeista nieluja? Pitää kysyä.

    Kysytty on ja vastaus tuli tänään 27.8.2021.

    Turvemaiden juurikarikkeesta lasketaan nieluja aivan kuten kivennäismaittenkin.

    A.Jalkanen

    Voihan sitä laskea mitenkä päen vuan, mutta todellisuudessa hakkuutähteet ja kannot jäävät pääosin karikkeeseen lisäämään maan hiilivarastoa – ainakin joksikin aikaa. Ne vain siirtyvät elävästä biomassasta kuolleeseen.

    Tolopainen

    Ilmeisesti on keksitty lahoamaton puukin vai mistä ne pysyvät hiilivarat maaperään on saatu.. Voihan noita vääntää, ilmaston muutos ei metsiä istuttamalla hidastu, sehän olisi jo tapahtunut, kun metsäpinta-ala on kasvanut huomattavasti viime vuosina maailmalla.

    Ihmisiä on kiinnostanut kuoleman jälkeinen elämä enemmän kuin elämän jatkuminen maapallolla. Kirkoille pitäisi keksiä jotain luonnonsuojelua edistävää käyttöä. Kyllä ehtoollista voi nauttia ilman pappia ja prameita kulisseja, vaikka kirkko ei sitä hyväksy. Antoivat fudut yhdelle papille, kun hän moista esitti.

    Valitettavasti vihreät sekoilivat ydinvoiman kanssa ja Euroopasta puuttuu kymmeniä ydinvoimaloita.

    Ainut tapa saada päästöjä alas on korvata hiilivoimalat ydinvoimalla. Kun ydinvoiman ympäriltä poistetaan järjetön byrokratia, niitä voidaan tehdä nopeasti ja kannattavasti nykytekniikalla. Tuulivoimasta ei ole perusvoimaksi. Fennovoiman paperin pyöritykselle pitäisi laittaa piste ja aloittaa työt. Kyse on laitoksesta, joita on tehty jo kymmeniä, siinä ei ole mitään uutta

    A.Jalkanen

    Päivän metsämielipide tulee tällä kertaa tutkijoilta.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008155253.html

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 199)