Hyvää sahatavaraa saa vain kangasmetsästä. Ei kukaan mene rämeelle kaatamaan omia sahapuita.

Niin mitä ilmaston lämpenemiseen liittyviä ongelmia Suomi voi ratkaista vaikka tekisi mitä. Vihreiden touhuilut kuluttaa vain rahaa eikä tuota mitään päästövähennyksiä. Bensiinistä tulee sama määrä hiiltä, kun sitä poltetaan, olipa hinta mikä tahansa.

AJ: Elävän puuston hiilinieluun sitoutuvat muutkin puun osat kuin runkopuu, joka on vähän yli puolet koko elävän puun biomassasta (tarkka kerroin riippuu puulajista ja puun iästä).

Minulla keskimääräinen jako on runkopuu 58%, puun maanpäällinen karike 20% ja maanalainen karike 22%.

Tuo 40/60 laskenta perustuu kahteen LUKEn tutkimuksen väittämään.

Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, johon lasketaan humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilestä on sitoutunut puustoon.

Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. 

Maaperän hiilen määrä korreloi siis puuston kasvua per vuosi. Esimerkiksi 1960 luvulla kasvu oli 60 milj.m3 ja nyt 120 milj.m3 eli nykyään maaperän hiiltä muodostuu vuotta kohti 2-kertainen määrä. Sitä ei nyt huomioda puiden koko biomassan hiilensidonnassa, mutta 40/60 laskennassa se tulisi huomioitua.

Pukkalalta näköjään löytyy kommentti jokaiseen ketjuun tässä vuorossa metsämaan hiili. Simuloimalla on tultu siihen tulokseen että eniten maahiiltä on hakkaamattomassa metsässä ja vähiten avohakatussa. Simuloinnin ero jatkuvapeitteisen hyväksi oli tässä 24 %. Aiemmin siteeraamassani Pötzenberger & Hasenauer -jutussa oli 50 vuoden jälkeen eroa vaivaiset 11 %. Ero saattoi tuossa selittyä erilaisella puulajikoostumuksella ja puuston kasvulla.

Simulointi ei välttämättä vastaa todellisuutta. Hakkaamaton luonnonmetsä voi tuhoutua metsätuhoissa ja jatkuvapeitteinen metsä voi kasvaa ennustettua heikommin. Silloin tulos muuttuu toisenlaiseksi.

http://blogs.uef.fi/forest-issues/2020/05/

Maaperän hiilivarasto riippuu paljon metsän kasvusta ja sen karikkeista.  Tuon ed. tutkimussimuloinin mukanaan olisi avohakatun metsän hillivarasto keskim. 24 % pienempi/kiertoaika  kuin kasvamaan jätetyn.     Esimerkin mukaaan 100 vuoden päästä n. 80 t /ha suurempi käsittelemättömässä metsässä .     Mutta entä kasvun lisääntymisen vaikutus ? Sitä ei liene otettu huomioon, että kiertoajan puun kasvua voidaan lisätä entistä enemmän,  ja korjattu puu sitoo sekin hiiltä enemmän kuin  lahoavat puut heikentyneen kasvun ”suojelumetsässä” .   Jos ja kun puuta saadaan kasvatettua n. 100 mottia/ha enemmän hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella,niin se peittoaa hiilivajeen täysin.   Simulointi kertoo vain yhden puolen asiasta.     Aurausalueiden käyttäminen tutkimuksissa co2:n haihtumisesta edustaa suurelta osin jo  mennyttä aikaa .  Nykyään maankäsittelyt tehdään n. 80 %,sti laikku-ja kääntömätästämällä. Siihen laikutukset ja äestysalat. Paljonko jää aurausalueita ?