Keskustelut Metsänomistus Hiilinielumetsät ja talousmetsät?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
  • Hiilinielumetsät ja talousmetsät?

    Merkitty: 

    EU-komission ilmastopaketin Suomelle ehdottama hiilinielu olisi 17,7 miljoonaa tonnia CO2:ta vuodessa. Karkeastihan tämä tarkoittaa noin 17,7 miljoonaa kasvavaa puukuutiota.

    Jos tavoitetta tarkastellaan vaikkapa seuraavan 40 vuoden periodilla, niin voitaisiinhan tehdä kansallinen, kansainvälinen tai vaikkapa villeniinistöläinen jako nielumetsiin ja talousmetsiin. Nielumetsillä hoidetaan nielutoivomus ja talousmetsiä voitaisiin käyttää nollanielulla keskimäärin.

    Nielumetsiä tarvittaisiin nuorena hyväkasvuisena metsänä noin 20000 neliökilometriä (siis 40 vuoden periodi, metsät kasvavat hyvin). Tästä pinta-alasta melkoinen osa olisi viljelyn ulkopuolella olevat peltoheitot, poistuneet turvetuotantoalueet ja muut kasvavat maapohjat, mitkä eivät ole vielä metsiä (luetteloa voi jatkaa). Koska meillä on EU-tasolla lähes nerokkaita neuvottelijoita kuten Sirpa Pietikäinen, Ville Niinistö, Heidi Hautala, on näiden em. maiden metsitykseen mahdollista saada EU:n rahoitus. Tai paremminkin pieni osa takaisin niistä jo maksetuista avustusmiljardeista.

    Tietysti vielä, jos pystytään nielumetsien omistajille neuvottelemaan päästökaupan määrittelemä vuotuinen korvaus (nyt noin 55 euroa/ puukuutio), niin aina parempi.

    Näiden nuorten nielumetsien kasvu alkaa tietysti 40 vuodessa alentua. Tällöin asia tarkastellaan uudestaan. Lasketaan ilmakehän hiilidioksidimolekyylit ja tehdään päätökset sen mukaisesti.

    Talousmetsäsegmentillä luodaan maahamme edelleen työtä, hyvinvointia, heikko-osaisille hoivaa ja vielä vaikka pieni osa kehitysapuunkin.

     

     

     

     

  • Puuki

    Kun metsien koko vuosikasvu on n. 110 milj. mottia/v ja hakkuut+ luonnon poistuma~ 90 milj. mottia, niin melko lähelle mennee 20 milj. motin pystymetsän hiilivarastoa . Vielä parempi jos lisätään puuston kestävyyttä ja kasvua esim. viljelemällä ja perustamalla sekapuustoja ja kasvattamalla enemmän mäntyjä kun nykyään.   Hiilitaseen parantamisongelma on lähinnä vain laskennallinen.   Metsien hiilinielua ja hiilitasetta voidaan sitten lisätä entisestään hyvällä metsänhoidolla ja -puun käytöllä tai vähentää huonommalla.

    Erään tohtorin mukaan metsien kasvu ja hiilinielu hiipuu kun nuoret metsät joita on suht. paljon ikääntyy. Mutta uutta entistä paremmin kasvavaakin voidaan laittaa alulle, jos ei haksahdeta jk:n liialliseen lisäämiseen puolipakolla tai ylimainostamalla (eikä hirvieläimet estä puiden kasvatusta liikaa) .    Se unohtui varmaan hänellä mainita.

    Panu

    Hyvä huomio tuo 40v, koska nykysysteemilläkään puun määrä metsässä ei voi loputtomiin lisääntyä kuten nyt ilmeisesti oletetaan. Hiilinielu on olemaas vain jos puun määrä metsissä lisääntyy (yksinkertaistaen jos nyt unohdetaan maaperän sitoma hiili ja päästöt). Tämä lisääntyminen ei tietenkään voi jatkua loputtomiin mistä ei oikein ole näkynyt keskustelua.

    Hiilinieluksi luulisi riittävän oikein hyvin se, että puusta rakennetaan kaikenlaista suht pysyvää. Unohtavatko nykyiset nielulaskelmat tämän täysin?

    A.Jalkanen

    Riippuu ehdoista ja toteutuksesta, mutta metsien alueellinen jako saattaisi olla liian joustamaton ratkaisu, kun kuitenkin talousmetsä tuottaa sekä puuta että hiilinielua samalla alueella. Sen sijaan monimuotoisuuden tuotantoalue on järkevä eriyttää puuntuotantoalueesta siltä osin kuin normaali talousmetsä ei kykene tuottamaan haluttua tulosta.

    EU-ilmastopaketissa puhutaan vapaaehtoisesta hiilinieluvarannosta, ja tähänhän voidaan tallettaa meidän ylimääräinen hiilinielu, jos sitä jää ja jos siitä maksetaan meidän metsänomistajille päästökaupan mukainen maksu.

    Sitra ennustaa, että biomassan kysyntä kasvaa, joka on aika itsestään selvää muutenkin. Todennäköisesti myös metsien arvo on noususuunnassa.

    Apli

    Hiilinielujen ylläpidosta pitäisi saada korvaus, mutta tuskimpa näin käy.. Suojelua halutaan lisää mutta sille on vaikeaa löytää maksajaa.. Hieman off topic mutta saattaa esim Metsäliiton pääkonttorissa olla asian suhteen hieman hämmennystä, rakenteilla heillä pohjoismaiden suurin saha ja sellutehdas..

    Metsuri motokuski

    Tietääkseni hiilinieluja tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tämä antaa lisätä hakkuita kunhan keskiarvossa pysytään.  Välillä tulee ns huonoja vuosia ja hiilinielu kasvaa. Joskus taas puun menekki on hyvää ja silloin on mahdollisuus mennä allekkin tuon tavoitteen. Näin ainakin ympäristöministeri vakuutti alkuviikosta telkkarissa.

    MaalaisSeppo

    Hiilinielutavoite kai kattaa koko maankäyttösektorin. Helppo nakki toi 17.7 milj tn. Turveltojen päästöjen väheneminen 6 milj tn ja metsien kasvun kiihtyminen toinen mokoma.

    Kurki

    Suomen metsien nykyistä kasvua 110 milj.m3/v voidaan vielä nostaa reilusti.

    Kunhan uudistamisalat aina laitetaan parempaan kasvukuntoon (ojitus, muokkaus ja jalostetut taimet) ja hirvikanta sille tasolle, että mäntyä ja koivuakin voi viljellä. Tämä takaa vuosittaisen kasvun lisäyksen 1,0 milj.m3, jota se on ollut viimeisten 50 vuoden aikana. Kasvu 50 vuotta sitten oli n. 60 milj.m3/v.

    Lannoittamalla saadaan lisäkasvua n. 2 m3/v ja lannoittamalla 100 000 ha vuosittain saadaan jo 5 vuoden kuluttua 1,0 milj.m3/v lisäkasvua Suomen metsiin.

    Suomen metsien kasvu voisi olla sama 10 vuoden päästä kuin Ruotsin 130 milj.m3/v ja poistuma 100 milj.m3, joka mahdollistaa uudet sellutehtaat.

    Hakkuusäästö 30 milj. antaisi metsien hiilinieluksi 1,3*30= – 39 milj.CO2-tn/v, joka tekisi kasvivuonekaasutaseen positiiviseksi, sillä päästöjen vähentäminen nykyisesta 42 milj.ekv-tn/v 10 vuodessa on pikku juttu.

    Tosin metsien hiilinielulaskennalle runkopuuhakkuusäästöstä hiilikertoimella 1,3 on olemassa toinekin vaihtoehto, jossa otetaan huomioon myös maaperän hiilinielu. En tiedä mikä tilanne on muissa EUn metsäisissä maissa eli voiko siellä vielä nostaa metsien kasvua, mutta Suomessa se on vielä mahdollista ja se mahdollistaa myös maaperän hiilinielun ottamisen mukaan laskelmiin periaatteella 40/60.

    Silloin jo vuotuinen hakkuusäästö 20 milj.m3 antaisi Suomen metsien hiilinieluksi 50 milj.CO2-tn.

     

     

     

    MaraKet

    Laskelmasi ovat oikeita.

    A.Jalkanen

    Kurki voisi vielä kehittää hienoa laskelmaansa ottamalla metsänielun lisäksi huomioon muut maankäytön päästöt, mukaan lukien maatalous, ei pelkästään maatalouden maan päästöt. EU on vinkannut että laskenta muuttuisi em. suuntaan. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon se mihin lukuun turvepeltojen päästöt alenevat.

    Meidän pitää varautua siihen, että EU-ilmastopaketissa vaadittu metsien hiilinielu menee ehkä EU:n yhteiseen pottiin, ja vasta sen yli jäävä osa lasketaan Suomen hyväksi.

    Ruotsi tulee varmaan pullikoimaan – sille määrättiin suhteellisesti suurempi hiilinieluvelvoite suhteessa kasvuun. Heitä rankaistiin nyt siitä, että ovat käyttäneet lähes koko metsiensä kasvun. Ruotsissa olisi kyllä mahdollista raivata hieman tilaa hiilinielulle esimerkiksi parantamalla hirvieläinpolitiikkaa.

    Kyllä EU:n metsien kasvua on mahdollista nostaa kaikkialla, erityisesti vähämetsäisissä maissa.

    Kurki

    Meidän pitää varautua siihen, että EU-ilmastopaketissa vaadittu metsien hiilinielu menee ehkä EU:n yhteiseen pottiin, ja vasta sen yli jäävä osa lasketaan Suomen hyväksi.

    Nyt en ymmärrä. EUhan on asettanut maille minimi metsänielutason, joka rajoittaa vain hakkuita. Tuo Suomen nielu saavutetaan jo 17,7/1,3= 13,6 milj.m3 runkopuuhakkuusäästöllä.

    Vai oliko tämä vaatimus metsien hiilinielu miinus muut maankäyttösektorit eli Lulucf-hiilinielu?

    Jos näin niin maataloussektorin päästöthän viimeisten tietojen mukaan tipahtaa 6-pykälää, joten nuo muut päästösektorit voivat olla jonain vuonna pitempiaikaisesten puutuotteiden (kun hakataan enemmän ks. vuosi 2018) luokkaa eli Lulucf-nielu olisi lähellä metsien nielua, sillä kivennäismaiden karikenielu on lähes sama kuin turvemaiden päästöt.

    Linkin sivu 45: https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)