jos hehtaarilta hakataan 300 kuutiota tukkipuuta, kuorellisena, siitä saadaan noin 120 kuutiota sahatavaraa parrua lautaa jne. iso osa siitä on kerta käyttötaaraa, formulautaa tellinki puuta yms. Ainakun sitä jalostetaan tulee sivutuotteita sahajauhoja hukkakappaleita höylän lastua jne. se Åitkäikäinenkin on vain muutaman kymmenen vuoden elinikäistä ja kiertokulku vain nopeutuu. Paljonko on omassa elinpiirissä puutavaraa joka on iältään sata vuotta kaatamisen jälkeen? Lenigradin alueella näkyi olevan puuta enemmän kuin suomessa keskimäärin, 183 kiintoo per hehtaari.
Varmasti joku osaisi oikeat luvut laittaa esille esimerkiksi kymmenen kahden kymenen vuoden ajanjaksolle. Kysehän on vain runkopuusta. Ja oma juttunsa sitten kuntanpaksuus, suomessa kuntta oli niin paksua että aurauskalustolla maa rikottiin, sitten tuli kaivinkone ja nyt kaivinkoneella rikotaan maanpinta jotta varmasti esakoituisija kunttaa niin ohut kerros että ilman kaivinkone muokkausta onnistuu istutus…Se nyt on ihan sama otetaanko se puu aukosta vai harentaen kummassakin tapauksessa kasvu laskee. n>iinhän tuo näkyy tekevän. Odotan mielenkiinnolla tuloksia maillaiset päästöt ovat kuntasta, eikös sitä tutkita?
Se nyt on ihan sama otetaanko se puu aukosta vai harentaen kummassakin tapauksessa kasvu laskee. n>iinhän tuo näkyy tekevän.
Etelä-Suomen kuusikoiden kasvu on lisääntynyt.
Aika paljon on emännällä yli 100 vuotta sitten kaadettua puuta. Iso asuinrakennus n 150 v, vilja-aitta, makuuaitta ja paja varmuudella. Valitettavasti 2006 paloi vanha riihi, jonka eräs hirsi oli hakattu talvella 1843-44.
Sisarella on meikäläisen synnyinkoti, jonka hirret ovat 1800-luvulla rakennetusta asuinrakennuksesta.
Ruotsissa tutkittiin ja todettiin, että maaperän päästöt ovat samat oli päällä metsä tai ei. Samalla todettiin että uutta hiiltä kerääntyi sitä enemmän mitä paremmin päällä oleva metsä kasvoi.
Jos metsät olisivat hiilinielu, ne olisivat hiilikenttien päällä. Koko käsite biosfääristä hiilinieluna on mielikuvitusta. Ennen kansakoulussa opetettiin, että sademetsät olisivat maapallon keuhkot, vaikka kaikki sademetsät hakattaisiin ilmakehän hiilipitoisuus ei nousisi mitattavasti.
Näissä ilmastoasioissa olen huomannut yhden seikan, joka on pitänyt kaikki nämä vuodet hyvin pintansa: Ilmastosyylliseksi valikoituu aina se, mikä on mahdollisimman kaukana urbaanista ja tiedostavasta ilmastokodista. Onhan toki helpompi ja poliittisesti turvallisempi suojella Etelä-Amerikan sademetsiä ja kotimaan kaukaisia korpia, kuin tehdä ilmastotyötä siellä missä itse asuu.
Juu, luetelkaapas vihervasemmiston vaatimat ilmastoteot jotka heikentäisivät suoraan oman äänestäjäkunnan toimeentuloa? Sieltä puuttuu ainakin kulutuksen suitsiminen.
Siksipä tässä saa aivan hyvällä omallatunnolla haeskella seuraavissa vaaleissa jotain muuta kuin piiperopuolen edustajia. On sitä joskus itekkin vasemmistoliittoa kannattanut. En enää. Sieltähän erkaantuikin yksi minunkin äänestämä eli Myllykoski Nakkilan kulmilta. Ei hänkään enää tuntenut vasemmistoliittoa omaksi puolueekseen.
Kyllä ne vihreätkin pääosin verovaroilla elätetään virastoihin kehäkolmosen sisäpuolelle. Siellä ne innokkaimmat toisten luonto-omaisuuden suojelijat ovat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.