Mistä tähänkin aiheeseen on pesiytynyt jatkuva kasvu, kasvu jossa kehityskin kehittyy?
Soiden ojituksella, tai ojien kunnostuksella, on vain mukava piirre että sakat siirtyy tehokkaammin vesistöön sekä aiheuttaa vieläkin suurempia tulvatuhoja alajuoksulla. Ilmaston lämmetessä sateet ja myrskyt vain lisääntyvät, maa ei jäädy myrskytuhot vain moninkertaistuvat.
Joten on ihan viisasta rauhoittaa vesien virtausta eteenpäin.
Jos mulla on tuhat hehtaaria koskematonta metsää ja sen hakkaisin ja möisin teollisuuuden tarpeisiin, 500 000 kiintoo puuta. 50… 90 % puusta on hiilidioksina ilmassa viiden vuoden kuluttua hakkuusta, siitä ei oo montaa prosenttia kymmenen vuoden kuluttua kiinteissä rakenteissa kuten hirsitaloissa tai ikkunan pielissä. Sinä aikana maaperässä hajoaa kuntta kaiken aikaa pois jne… koskaan talousmetsänä siinä ei tule olemaan samaa määrä runkopuuta kunttaa jne… kuin oli ennen talousmetsäksi ja jatkuvien metsähoidon kohteina olean ametsänä…. missä ihmeessä siinä on nielu? Liekö sama Tapani Tasanen jonka olen tavannut en tiedä en myöskään kirjaa.
Jos sitä ois kohdannut metsäpalo, varmaan suurin osa runkopuusta ois jänyt palamatta ja paljon hitaasti lahoaaa lämpökäsiteltyä runkopuuuta, aikoinaan törmäsin kulotusalueelle jossa kuitupuu kokoista puuta oli hiiltinyt ja olivat edelleen noin 20 …30 vuotta myöhemmin kulotksesta lahoamatta, osin ihan hiiltyneinä…. Onko Tasasen kirjassa käsitelty rautaruukkien sahauksen tervantuotannon kaskeamisen yms kotitarvekäytön puumääriä 1500 luvulta alkaen?
koskaan talousmetsänä siinä ei tule olemaan samaa määrä runkopuuta kunttaa jne… kuin oli ennen talousmetsäksi ja jatkuvien metsähoidon kohteina olean ametsänä…. missä ihmeessä siinä on nielu?
Suomessa avohakkuita tehdään 1,0..1,5% metsien pinta-alasta. Tätä 1000 ha avohakkuuta pitää tarkastella silloin 1000/0,0125= 80 000 ha metsäalan osana eli 79 000 ha kasvaa tuon 1000 ha avohakatun puumäärän verran yhdessä vuodessa.
Kun jonkin metsäalueen hakkuut ovat yhtä suuret kuin sen alan metsien kasvu, niin hakkuille on olemassa aina nielu.
Lisäksi tuo avohakattu 1000 ha kasvaa uudistamalla se jalostetuilla taimilla ja muokkaamalla maaperä kasvukuntoon enemmän puuta kuin mitä nyt avohakkuussa saatiin eli se tule sitomaan ilmasta CO2 enemmän kuin kaikki nyt hakatut puut päästivät.
Hyvä vertailukohde on luonteis-Venäjän metsät. Siellä on enemmän koskematonta metsää mutta silti hehtaarilla puuta vain 105 m3(Arkangelin alue) ja etelämpänä vain hieman enemmän. Samoin Kanadan metsät esim. Ontariossa eivät yleensä on kovin sankkoja. Puumäärä (hiilivarasto) suomen metsissä on kasvanut 70% viimeisen 50 vuoden aikana.
Paljon vai vähän pääsee 1000 ha metsäpalossa päästöjä ilmaan?
Ihan höpöä , että tuommosen leimikon sahatukin määrä kutistuisi muutamassa vuodessa liki olemattomiin, jos puut korjataan ja sahataan eikä polteta hukkaan.
Ihmettelin hieman Mooren väitettä jääkarhukannan kehityksestä 1970 6000-8000 nykyiseen 30000-50000.Kun etsiskeli asiasta artikkeleita niin ilmeisesti alimmillaan jääkarhuja on ollut n.5000 kpl ja nykyisin ainakin yli 30 000.Eli tilanne alkaa siis olla että jääkarhuja on paikoitellen liikaa hylkeiden ja ihmisten näkökulmasta.Mistähän johtuu että Ranella (ja mahdollisesti jokusella muullakin) on ollut väärä käsitys?
Yksi esimerkki WWF:n uutisoinnista.Linkissä siis WWF:n asiantuntija referoi uusimpia tutkimuksia jääkarhujen määrästä.Uutisessa ei kuitenkaan kerrota ollenkaan kuinka paljon jääkarhuja on puhumattakaan kappalemääräisestä kehityksestä.Linkkejä tutkimuksiin ei tietenkään löydy.Ilmeisesti tutkimustulokset ja järjestön agenda eivät kohtaa…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.