Hyvä muistutus Rane ja Risto Isomäki! Tuo hehtaarikohtainen hiilen määrä ja hiilinielu ovat ne tärkeät vertailukohteet. Usein väitetään että luonnometsien hiilen määrä olisi moninkertainen talousmetsiin, mutta yleensä tämä ei pidä metsätuhojen vuoksi paikkaansa. Hiilinielun kohdalla ero on suurempikin, koska luonnonmetsien puusto on vanhempaa eli hidaskasvuisempaa.
Tuon Ranen jouluisen kysymyksen voisi osoittaa parlamentin pääneuvottelijalle Ville Niinistölle jonka johdolla päätettiin nostaa EU:n yhteistä hiilen sidontatavoitetta.
Luonnonmetsät jos oikein ymmärrän, niihin ei kohdistu teollisuuden tarpeisiin hakkuita. Jos se hakataan se ei ole enää luonnonmetsä. Aina kun hakataan siitä seuraa valtavat hiilidioksidi päästöt koska suurin osa hakatusta puustosta on hiilidioksina ilmassa noin viidessä vuodessa plus päästöt maaperästä. Miksi tätä itsestään selvää asiaa ei voida hyväksyä?
Keskieurooppalainen käsitys metsien suojelusta on se, että metsä on silloin suojeltu, kun siellä hakataan ja uudistetaan kuten Suomen talousmetsissä on tehty iät ja ajat.
Mitäs väärää siinä tapahtuu, jos suomalaisia suojelumetsiä hakattaisiin kuten keskieurooppalaiset tekee?
Viedään hakkuut Natura-maille. Siellä on hakattavaa.
Suomen metsiä on hakattu alkaen 1940-luvulta teollisuuden tarpeisiin ja silti niissä on enemmän hiiltä varastossa kuin silloin 1940-luvulla. Mietipä sitä hetki.
Täytyy myöntää että häkellyin antamastasi ohjeesta,,,,,
Se on varmaa että Suomesta vietiin heti orjakaupan alettua tervaa laivanarustajien tarpeisiin 1600 luvulla, todennäköisesti jo aiemmin, toiminta väheni 1800 luvun lopulla. jo 1600 luvulla alkoi mittava rautaruukkien ja takoraudan tuotannon historia, satoja rautaruukkeja perustettiin Suomeen ja kulta aikaa ainakin itä suomessa oli Venäjän vallan aika 1800 luvulla, lisäksi kotitarpeiksi hakattiin ja kasketiin kaiken aikaa. Ehkä tästä toiminnasta sikesi Saastamoisen menestys Kuopiossa. Puhumattakaan kaikesta muusta puutavaran kaupasta esim 1800 luvulla infstraktuurii hankkeista jotka nielivät puuta. Jotenkin tuntuu naivilta väitteesi että vasta 1940 luvulla… Nämä inventoisti tulokset metsistä joihin nähtävästi viittaat eivät ole yhteismitallisia suoraan koska mittaustavat ja mittauksen tarkoitus poikkeavat olellisesti toisistaan. Siekin kun oot niin noheva ja pätevä niin räväytäppä (löytynee jos osaa etsiä yliopiston kirjastoista tai nettilöistä) puutavaaran käytön määräat 1500 luvulta vuoteen 1940. Toinen mielenkiintoinen asia ois se että paljonko suomessa ois tällä hetkellä puuta jos puut ois mitattu samalla tavalla kuin ensimmäisessä valtakunnallisessa metsien inventoinnissa.
ps olen tutustunut erän 1800 luvulla toimineen rautaruukin historiaan, sen myönnän kyllä, yllätrys oli ne valtavat puumäärät joita ruukki käytti ja tarvitsi tuotantoonsa.
Olen miettinyt sitä mitä käskit minun miettiä, hämmentynyt olen kyllä edelleen…. Tuntuu tuop tietämyksen laajuus ja ymmärtämys joskus ohuemmalta kuin yksiöisen lammen jään paksuus…
Minua on monesti mietityttänyt sana ”luonnonmetsä”. Mikä se on, ja mihin sitä käytetään? Kuka sitä tarvitsee ja kuka sen omistaa? Kuinka kaukana sen on oltava tiestä? Mikä on luonnonmetsän arvo? Jos metsä ei ole luonnonmetsä, niin mikä metsä se silloin on? Mikä on luonto?
Jotain 30-40 v sitten harvennettu (rehevä)metsä vaikuttaa jo yleensä ” luonnonmetsältä” eli kirveenkoskemattomalta luonnon kasvillisuuden valtaamalta metsältä. Olisko kyse katsojan silmissä tuon määritelmän sisään jäävät metsät niitä luonnonmetsiä.
Tomperi/ sanoit että hakkuista tulee aina valtavat hiilidioksidipäästöt. Nyt on käynyt Suomessa niin että hakkuista on seuranneet hyvät hiilivarastot ja hiilinielut. Sitä yritin sanoa.
Jos sitten Suomen metsät olisivat edelleen luonnonmetsiä, hiilivarastot olisivat ehkä samaa suuruusluokkaa kuin nyt, mutta nielut pienet. Vai?
Jos historiikki kiinnostaa Tomperi lue Tapani Tasanen: Lähti metsät ylenemähän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.