› Keskustelut › Luonto › Hiili jää metsään

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Hiili jää metsään

    Lähetetty: 7.6.2017, 08:44

    Merkitty: 

    Professorityöryhmä esitti taannoin mielenkiintoisia näkemyksiä bioenergiastrategiastamme.

    Ainakin minulle tuli mieleen, että mikä mahtoi olla absoluuttinen totuus motiivista tiedotteen julkaisemiselle. Mielestäni se on erittäin kapea-alainen näkemys asiasta.

    Bioenergian käytöllä on tällä hetkellä kaksi päähyötyä maassamme: hiilidioksipäästöjen pienentäminen kivihiileen ja öljytuotteisiin nähden sekä suuri kotimaisuusaste.

    Esimerkiksi kivihiileen verrattuna puusta vapautuu poltettaessa suunnilleen saman verran hiiltä energiayksikköä kohden.

    Kivihiilihän on uusiutuva polttoaine ja sitä syntynee uutta jo poltetun tilalle noin 200000 vuoden kierrolla. Eli poltossa vapautunut hiili sitoutuu jollakin kiertoprosessilla uudeksi kivihiileksi jo seuraavan 200000 vuoden aikana. Sen sijaan poltettaessa vaikka tukkimetsää niin poltossa vapautuva hiili sitoutuu uudestaan samalle alueelle kasvavaan puustoon noin 80 vuodessa.

    Tukkimetsää ei kuitenkaan polteta bioenergiaa tuotettaessa. Jos esimerkiksi suuri osa kotimaan polttoainetarpeesta halutaan tuottaa metsäenergialla, niin tukkileimikonkin hakkuuaukolla voidaan tuottaa huomattavasti nopeampikiertoisempaa puuta. Tällöin sama hiilimäärä mikä hakkuussa olisi teoreettisesti voinut vapautua (osa kuitenkin on vielä laudassa, pahvilaatikossa ja paidassa) on mahdollista sitoa jopa 30 vuodessa. Tälläkin palstalla on hybridihaavan kasvattaja ja hän varmastikin voisi ”vahvistaa”, että hehtaari tuottaa 30 vuodessa 200 kuutiota puuta, jopa yli.

    Toinen metsäenergian etu on tietysti suuri kotimaisuusaste. Esimerkiksi kivihiilienergiaa käytettäessä hinnasta lähes 100 % valuu ulkomaille ja muihin arveluttaviin paikkoihin:). Metsäenergiasta lähes 100% jää Suomeen.

    Tekijä
    TTL
    Teema Luonto Luonto
  • Visakallo 27.7.2017, 22:03

    Mielelläni ottaisin Jesseltä vastaan hirviaita-konsultaatiota. Näyttää nuo uudemmat koivikot kiinnostavan hirviä niin paljon, että aitauslinjalle on lähdettävä. Edellisen kerran 80-90-luvun vaihteessa runsaammin koivikoita perustaessani hirvituhot jäivät vähäiseksi, sillä tällä seudulla hirvinäärä oli silloin murto-osa nykyisestä.

    jees h-valta 27.7.2017, 22:25

    Ottaisin ensin yhteyttä Riistakeskukseen ja tiukka linja ja vaatimus sähköpaimenaitatarvikkeista. Visakoivua kun kerrot olevan joukossa huomattavasti niin pitäisi tulla. Kukaan ei käy niitä koskaan vahtailemassa perään että mitä se koivu oli. Kerro kun olet sen tehnyt ja jatketaan siitä sitten käytännön asioihin. Sitä tässä varmaan viimeistään keväällä on itekkin taas tehtävä, muutama sata metriä uutta aitaa. Koivulle.

    Visakallo 28.7.2017, 06:46

    Jostain syystä hirvien käytös on muuttunut. Tulevat jopa aivan pihapiiriin, vaikka  on ihmisiä paikalla ja rakentaminen käynnissä. Viimeksi meni parempiin suihin äskettäin istutettu kirsikkapuu. Tien läheisyys ei anna enää mitään suojaa taimikoille, enemmänkin päinvastoin. Onko hirvistäkin tullut mukavuudenhaluisia?

    jees h-valta 28.7.2017, 08:00

    No kyllä, olen katsellut veljen pihassa vierestä kun hirviemä oli tuonut vasansa omenoita syömään suoraan puutarhan omenapuusta. Muutama vuosi jo aikaa. Niissä alkaa kaikki kesyyntymisen merkit olla. Ite jouduin jo tänä kesänä siirtymään kerran aidan sisäpuolelle varmuuden vuoksi kun samoin emä alkoi uhitella minulle kun tulin liian lähelle. Vasa oli rikkonut aitaa pienen pätkän ja emä tuli auttelemaan pois aidan tarpeiden joukosta. Vetihän se mukanaan nauhaa suoraksi maastoon pitkän tovin ennenkuin irtosi. Olenkin ihmetellyt ettei ole kertaakaan jäänyt kiinni pahemmin kun vasan voimilla ei vielä pahasti reuhdota. Se nauha on kuitenkin ohuilla teräslangoilla varustettua ja ei sitä ihminen kyllä poikki vedä ilman työkaluapuja. Eihän tuolla luonnossa kaikin paikoin sitä sapuskaa ylettömiin ole joten helppo ruoka ja pedoista turva voi tuoda pihapiireihin.

    TTL 23.8.2017, 13:20

    Bioenergian käytössä korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja on henkiseksi esteeksi joillekin muodostunut 20-30 vuoden hiilinieluviive.

    Eli poltettaessa puuta vapautunut hiili saadaan tällä viiveellä sidottua takaisin alkuperäisellä alalla kasvaneeseen puustoon. Tämä on liian pitkä aika väitetään.

    Mutta mikä on se teknologia ja energialähde millä fossiiliset saadaan korvattua nopeammin esimerkiksi liikennekäytössä. Ei ole olemassaolevaa käyttökelpoista edes jollain tasolla taloudellista tekniikkaa vai mitä mieltä olette.

    Väittäisin, että bioenergiastrategian aliarviointi ei johdu faktoista, vaan ”taistelusta vallasta” eli politiikasta.

    A.Jalkanen 23.8.2017, 14:47

    Minusta tärkein tavoite olisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti pois fossiilitaloudesta biotalouteen. Jos päästöjä optimoidaan vain Suomen tai EU:n tasolla, kyse on politiikasta.

    mehtäukko 23.8.2017, 15:10

    TTL kysäisi mikä on fossiilisia korvaava lähde liikennekäytössä…

    Oli jossain uutinen, että kuorma-autoissa Ivecolla on jo liikennekäytössä LGN (tai joku sellainen) -kaasu-auto. Siitä ei ole pitkä matka dieselin sammumiseen.Aikansahan se nykii vielä…?

    Puuki 23.8.2017, 20:10

    Paikallinen biokaasu jätepuusta, karjanlannasta, nurmesta ym. olisi fosiilisia korvaava lähde. Mutta se vaatisi pienkaasulaitoksia, ei niitä suuria , joissa pitkät etäisyydet ja käyttömaksut vesittää koko homman.

    Politiikasta on kyse , koska metsien todellisia hiilensidontavaikutuksia ei oteta huomioon. Eri eturyhmät ajavat omia etujaan taloudellisten tai ideologisten intressiensä mukaisesti.

     

    Puuki 17.9.2021, 16:18

    Hiiltä jää metsään runsaasti. Pukkala kirjoittaa tosin , että jos puuta käytetään e-puuna, niin kestää 50 – 100 vuotta ennen kuin se korvautuu uudella metsän kasvulla ja päästöt on suuremmat kuin kivihiilen poltossa.  No ne väitteet  on ihan puppua useimmissa  tapauksissa.

    PS  Mutta kun miettii tarkemmin, niin ihan käy hyvin jk:n myynnin edistämiskuvioon  lausunto.   Jos katsoo taimikoiden syntymistä vain jk:n alikasvoksen suunnasta,niin kestäähän se uuden puuston syntyminen pitkään  –  Taimikon rk-korkeusikä jk-koealoilla (Metla/Luke) keskim. 42 v.   Sama jalostetun taimen istutuksella n. 5 v.

    Muuten,  soiden ennallistamisesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua esim. Ojasen tutkimukseen ennallistamisen vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin erilaisilla turvemailla.  Linkki jäi ottamatta talteen mutta pääkohdat oli, että Jtk: illa ei tule kovin paljon metaanipäästöjä lisää mutta Ptk:illa tulee.    Keskimäärin n. 100 kg/ha metaania /v.   Se vastaisi n. 3 ekvCO2-t/ha/v  lisää päästöjä.  Riippuu mm. ennallistamistavastakin CH4- päästöjen määrä. Rahkaturpeisilla ei ne päästöt juuri lisäänny mutta varsinkin saraisilla turvemailla lisääntyy.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3