Keskustelut Metsänhoito Hevosmetsurit

  • Tämä aihe sisältää 81 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 81)
  • Hevosmetsurit

    https://yle.fi/uutiset/3-11046719

    Kuulemma kysyntää olisi useammallekin toimijalle. Tämäkin ilmentää hyvin sitä, että metsien omistusrakenteen muuttuessa kaikenlaisen piperryksen ja puunhalailun suosio kasvaa, ja sille avautuu uusia kaupallisiakin mahdollisuuksia.

  • Nimetön

    Harvon se hevonen yhdellä jalkaa vetää, mutta on tilanteita ettei yksikään jalka maahan vastaa. https://www.youtube.com/watch?v=Zfco6lOmX08

    Jätkä

    Lähinnä hevosen rakenne on sellainen, että takajaloilla varsinainen kova veto tehdään. Muutenkin hevoset käyttää takajalkojaan monessa tilanteessa varsin taitavasti.

    Minua on kaksi kertaa sellainen melko ylpeä hevonen yrittänyt potkaista rintakehään. Ensimmäisellä kerralla olisi kyllä sattunut, koska olin sangen ahtaassa välissä, mutta meidän välissä oli puomi, johon tuplapotku pysähtyi. Toisella kertaa olin laitumella ottamassa hevosta ajeltavaksi ja tämä pyörähti väittömästi ja sieltä tuli, mutta sain työnnettyä kaviot ohi. Peukalonkynsi halkesi, ei pahempaa.

    Niinisalossa oli myös sellainen salapurija, joka nappasi varomatonta kävelijää hampain olkapäästä tai käsivarresta. Tekee kivaa, kun heppa nostaa käsivarresta niin, että jalat nousee maasta metrin verran ilmaan.

    Nimetön

    Jopas on romanttisen näköistä, paljon on tullut hevosreessä istuttua ja helposti saisin vielä hevosen aisohin tai sama mihin kärryhin. Ilman muuta parireki, varsinkin meillä päin kun tukit vielä miehisä nosteltavia. Todella isojen tukkein ajoon saatto olla hyvä se (en muista nimeä) pukki jossa pienet jalakset ja joka tulee vain aisoihin johon nostettiin tukki jotenkin vaan toisestapäästä ja yhtätukkia laahattiin meneen.

    https://www.youtube.com/watch?v=TlhDpu1D0gI

    Remie

    Huomasitko Lasse mikä oli pielessä. Nämä olivat romatiikkoja aikaansa kuluttamassa. Ei tukkia käsipelillä molemmista päistä yhtäaikaa nosteta. Toinen nostaa ensin ja vipua kun toinen nostaa. Tuossa nostetaan tukki kahteen kertaan.Sikaa molemmista päistä nostetaan yhtäaikaa.

    Jätkä

    No niin! Tukkiahan ei videoilla ajettu. Kuitupuuta nosteltiin kyytiin parireen päällä olevalle ”heinienajo-lavetille”. Ei pojat – ei sillälailla. Turhaa on metsässä lautakuormaa kiskottaa edes-takaisin.

    oikeassa tukinajossa on pelkät reet ketjuilla yhdistettynä, Rekien päällä on pankot, joista takareen pankon päissä on lyhyehköt karikat – etureen piikkipankon päissä on kääntyvät koukut, jotka voi kuormaa tehtäessä ja purkaessa muljauttaa alas. Tukit sidotaan etupankkoon, kun tilanne niin vaatii.

    Isossa tukissa lähestyminen tehdään latvapäästä ja jos tukki on kovin painava, reki kaadetaan niin, että karikka menee tukin alle. Sitten mies painoksi ilmassa olevalle jalakselle ja vedätetään hevosella rekeä eteenpän sen verran kuin on varaa. Takareki on noussut pystyyn – tukin latva ylittää pankon jopa pari metriä = toimii vastapainona.  Voidaan kokeilla nostaa tukkisaksilla tyveä kyytiin. Voidaan puukaljulla kangeta tukkia kyytiin. Taikka voidaan köydellä, joka kietaistaan tukin ympäri, vetää pyöräyttämällä tukkia, nostaa se pankolle. Pyörähtävä tukki puolittaa tarvittavan voiman.

    Tietenkin tuossakin hommassa auttaa paljon, jos on voimaa riittävästi, mutta jos ei ole, niin pitää käyttää järkeä. M-kelkalla ajettaessa ollaan ihan saman ääressä, samoin kömpijän kanssa – ja miksei myös maataloustraktorin kera, jos ei ole kuormaamiskonetta.

    Ajelimme Veksin kanssa M-kelkalla ja jonkinlaisilla teräspulkkiin perustuvilla pari-kuljettimilla harvennushakkuulta tukkeja n. vuonna 1970 Hauskaa hommaa: kelkassa oli 20 heppaa, yksi suksi edessä ja kaksi telaa alla. Kyllä sekin jaksoi kaivautua pehmeään lumeen.

    Nimetön

    No ei tietystikkään reenlavalla tukkeja ajeta, pankat tietystikkin tukinajossa, arvelin että tyhmenpikin sen tietää kuhan vaan parireestä videon löysin.  Sen myönnän että tämä häkkyrä on mulle sen  verran outopeli etten oikein muista toimintaperiaatetta että miten se tukin päätä keventi?https://www.youtube.com/watch?v=uYNfZA3SPfs

    Nimetön

    Jaa ei siinä tainnut ollakkaan muuta kuin nuo jalakset niin lyhkäset että se kaatuu tukin päälle ja hevonen vaan vetää sen pystöön.

    Remie

    Meillä päin vedettiin metsästä vain ulos etureen kanssa koska ahtaissa metsissä takareki oli vain vastuksena ja törmäili puihin ja kantoihin. Tukit olivat karsittuja eikä paina hevoselle mitään vetää, hyvinhän tuo männyn latvapää hangessa luisti. Ei niitä rekiä ja vehkeitä 1950 luvun suomessa ylenpalttisesti ollut särettäväksi. Molempia rekiä tarvittiin kun ajettiin oikein kuormia matkan päähän. Työ kun ootte kovia hevosmiehiä niin kertokaahan miten perutatte hevosta metsässä kun takareki on kannon takana. Ette mitenkään saa hevosta työntämään takaperin hangessa, luokkavaljailla.

    Nimetön

    Nyt löyty normaali parireki tukkipankoilla, ja ennen kun lumi oli aina pakkaslunta niin joskus haettiin kääntyvän etupankon rautatappia hetken tukkisaksilla haravoiden hartaasti, jos sattu jotenki vastustaan.  https://www.youtube.com/watch?v=KVGRKbbwd1c

    Se kävi mullakin mielessä tuossa puunajossa missä kuormaa tehtiin hydraulikuormaajaalla ja kuormaajalla aika lyhyt ulottuvuus jotta kuormaaja pitää saada pysähtyyn aika lailla kohalleen että ulottuu. Luokivaljailla ei juurikaan pysty peruuttaan ja hevosella ei aina onnistu raskaalla kuormalla sellanen lyhyt siirto ja yksistään hevosen pysäyttäminen raskaan kuorman kans just oikeaan paikkaan haastavaa. Minkä verran lie pystyy tilannetta avittaan tuolla apumoottorilla?

    Nimetön

    Jätkä tarkoittaa nyt kakkula-aisoja. Kakkula aisoilla vedettiin esim. auroja, karhia, äestä ja niissä on koukku valmiina, ei kettingiä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 81)