Keskustelut Metsänhoito Hevosmetsurit

  • Tämä aihe sisältää 81 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 81)
  • Hevosmetsurit

    https://yle.fi/uutiset/3-11046719

    Kuulemma kysyntää olisi useammallekin toimijalle. Tämäkin ilmentää hyvin sitä, että metsien omistusrakenteen muuttuessa kaikenlaisen piperryksen ja puunhalailun suosio kasvaa, ja sille avautuu uusia kaupallisiakin mahdollisuuksia.

  • Remie

    Pitää paikkaansa ja työn jälki sellaista että maksaja kuvittelee olevansa tehnyt  hyvät kaupat. Tekijä puolestaan netonnut tyhjän  tekemeisestä roimat liksat. Molemmat ovat tyytyväisiä ja hyvillä mielin. Teettäjä ei ole koskaan tehnyt kyseistä työtä, ja tekijä on tämän huomannut. Yleensä se menee niin että tuntityönä maksaa 1000€ ja urakalla 3000€  pitäähän urakkamiehen voittaa, mitä urakka se on jos häviää. Jos menee kilpailutuksen kautta niin puolet lisää urakka tarjoukseen. Tämä on pelin henki. Jos tehdään suora kauppa niin 3 x arvio + kulut.

    mehtäukko

    Konkretiaa eikä joutavaa pölötystä. Aarre-lehden jutussa hevosmiehet ilmoittavat savotoivansa toinen 3000,toinen 1500 mottia vuodessa. Kaiva Remie nyt se laskukoneesi ja ynnää ” mikä on pelin henki”.

    sitolkka

    Hevonen ei ole kannel seinällä. Outo tuo hevosmetsuri nimitys. Eikö metsurin hommat kannata jättää toisille ja olla vain ajomiehenä. Siinähän hevoset on tyhjän panttina sen aikaa kun mies sahaa.

    A.Jalkanen

    Hepat varmaan mussuttavat heinää siinä kuorman syntymistä odotellessaan.

    Jätkä

    Ei hevoset valjaissa odottele kasojen syntymistä. Miikallakin on metsureita, jotka tekevät lähinnä vain M-sahatyötä. Muistaakseni hänellä on valjakoita enemmän kuin vain yksi, mutta keulakuvana hän esiintyy aina paraatipaikoilla, koska on kyllä hyvä myyntimies omalle bisnekselleen.

    Tuo hevosten pito, kuljetus, huolto, autopuoli jne maksavat varmasti saman verran kuin oikean harvennustöihin tehdyn kahdeksanpyöräisen Ponssan vuotuiset / tuntia kohti lasketut kustannuksetkin.

    Ei voida rinnastaa entisiin aikoihin, jolloin hevosella ajeltiin tallista aamuhämärissä kävelyvauhtia muutaman kilometrin säteellä oleville savotoille – omille tai vieraiden – ja siellä hevonen höyryten vedätettiin umpihangessakin pohjakuormaa, täydentäen uran kovetuttua täysille kuormille asti. Hepoilla oli laanilla kaurapussit päässä ja heinätukko nenän alla. Vettä ei taidettu antaa lainkaan?

    Åhveltti työstää niin laajalla alueella, että hänellä pitää olla siirtotallit jne aina työmaalla.

    petep

    Näyttää kahdella hevosvoimalla liikkuvan aika iso kärry kuormineen . Ei taida liikkua mönkijällä että vaatinee pienen traktrorin tuollaisen kärryn eteen ?  Varmasti tuota hevoshommaa voi perustella jollekin sillä että ei jää  syviä ajouria ehkä….

     

    https://youtu.be/N7MFMreGWYM?t=5

    Remie

    Hevonen muuten hyvä mutta metsässä pitää olla lunta eikä missään nimessä parirekiä. Etureki ja piikki pakko johon köyttää tukit kiinni, silloin pääsee mistä etureki mahtuu eikä riko suotta kasvavia puita. Hevonen vetää kyllä 5 kpl kohtalaisia tukkia  ei tee heikkoa. Kun saa metsästä ulos niin muuta ei tarvitse, ennen kun piti telata pihaan sahanviereen niin piti laitaa oikein rekeen ja tuoda oikein kuormia kun oli matkaa parikilometriä. Vippaamalla noita tukkeja käsiteltiin eikä tullut hikikään. Joku yritti raalla voimalla mutta kyllä nikertyi muutamassa tunnissa, ei ihminen ole kone. Hevos kaviossa on valtava pistekuorma neliösentillä, kun jossain isossa telakaivurissa on vain 70g neliösentillä, tuntuu ihan käsittämättömältä. Tosin lunta pitää olla maassa jotta paino jakaantuu tasan. Hevosella taitaa olla 100kg neliösentillä painoa.

    Nimetön

    Jos minä veikkaisin että hevosella tulee pintapainetta 1kg neliösentille niin kumpi Remie osuu likemmäs? Jaa mutta hevosella taitaa välistä paino jakaantua kahdellekkin jalalle.

    Jätkä

    Remien kommentista paljastuu taas, että mies on ulkona aiheesta kuin lumiukko. Talvipakkasella tehdyt kolhut eivät puita lahota, kun ei ole lahottajasienien itiöitäkään.

    Laahusjuontoa ei kannata ajaa ellei ole sellaisia alamäkiä, joissa vauhtia tulisi rekipelissä liikaa. Kunnollisen kuorman saa vain jalasten päälle, taikka pyörät hyvissä olosuhteissa. Remien mukaan renkaatkin pitää olla polkupyörän renkaiden paksuutta, että ne uppoavat kunnolla maahan – akseleita myöten.

    Jos tukit laahataan sahalle asti, niin sirkkelimies on varmasti innoissaan, kun pääsee terää smirklaamaan.

    Remie

    Olet sinä oikein jätkien jätkä ja jätkänä pysytkin. Kirjoitinhan että lunta pitää olla , ja laahamalla takareki ei törmää puihin kun reki on kotona seinustalla. Talven päätyttyä puu ei ole parantunut ja ilmojen lämmettyä sienet iskee. Puita ei kolhita missään olosuhteissa. Kun hevonen vetää kuormaa niin välillä paino voi olla vain yhden kavion kärjellä ja silloin sitä pistevoimaa syntyy.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 81)