Tuossa aukossa josta puhuin niin oli toista sataa mottia lahokuitua. Silloin totesivat että hevosen kaviot olivat särkeneet niin paljon juuria että lahoa oli syntynyt. Nämä isännät eivät olleet ajaneet riittävän lumenaikaan vaan heti kun rekipelillä olivat päässeet metsään niin sinne sitten tallomaan.
Sitä en epäile etteikö homma onnistuisi kun tehdään hyvät ajourat ja alla on riittävästi lunta.
Näinköhän isäntien diagnoosi oli oikea ? Isän hevonen oli kesät metsälaitumella ja enimmäkseen viihtyi pihatarhasss, jossa nuori kuusikko. Ei kyllä ole tullut eteen, että juurivaurioita olisi tullut. Tarha oli hevosen polkuja täynnä. Kuusikko myös hakattiin muutama vuosi sitten, eikä mikään poikkeavaa ilmennyt. Myös isällä oli aikoinaan yhtiön peltokuusikossa hevonen useanpana kesänä laitumella. Hevonen sai ateriat ja samalla hoiti taimikon heinätyksen
Kun vielä puikkelehtiessa kulkukertoja paikassaan tullut ykköskertoja, vaikea uskoa, että noin mittavat lahovauriot olisi hevosen syytä.
Ei hevoset juuristovaurioita ole tehneet niinkuin Berzakin totesi.Rahtia ajettiin talvikelissä ,eikä aisanpäät kuorivaurioita kolhinu-oli nääs ammattimiehet asialla.Eihän hevonen ja parireet kauheaa ajouraa vaadi ,kun vaan katsoi etukäteen ajolinjat valmiiksi.Muutamia rahtimiehiä tälläpalstalla kirjoitusten perusteella on ollu-olemme katoava kansanosa.
Berza: ”Mulle outo sana renikka. Mitä se tarkoittaa ?”
En toki tiedä varmaksi mitä renikalla tarkoitettiin, mutta arvaan. Ilmeisesti kyse on siitä hevosvehkeitten eniten nimiä keränneestä härvelistä. Pari-rekien päälle tehtiin kehikko joka mahdollisti halkojen ja metristen paperipöllien ajon, samaa härveliä käytettiin pohjana heiniäajettaessa.
Minä olen sanomut sitä lamuskaksi, joku muu lavoksi, rekaksi jne. Taannoin täälläkin oli keskustelu nimistä, jotka toki kaikki ovat oikeita nimiä.
Niin se pohja oli harva metsäajossa ja heinien ajossa, ja karikoiden pituus työn mukaan. Sitten lannanajossa tiivis pohja ja vähän laitoja. Silloin kun esim kauppojen tavarat vielä ajettiin reellä, oli parireen päällä tiivis pohjalava ja siinä kunnon laidat.
Mielenkiintoista, että eri maakunnissa hevosrekien nimien merkitys vaihtelee näin. Meillä parirekiä kutsuttiin lavettireeksi. Lavetti oli tämä , joka nostettiin rekien päälle.
Tällaisia uutisointeja kun lukevat metsätöistä tietämättömät kaupunkilaiset tai aatteelleen pönkitystä hakevat viheraatteelliset, niin sanoma uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
(Itse määrittelen itseni vihreäksi ja luonnonsuojelijaksi, mutta minun aatteeni luonnonsuojelusta on erilainen kuin ”vihreillä”. Mielenkiintoinen havainto miten eri tavoin voi käsittää luonnon puolesta ajattelun.)
Hevosmetsuri aiheeseen:
-Vanhoina aikoina metsätyöt hevosen kanssa tehtiin talvella, loka-maaliskuun välisenä aikana. Absurdia siis nähdä kesäaikaan puunkorjuussa tämä tilanne.
-Hakeeko tällä metsäkoneita vastustavat aatteellen pönkitystä, jotta korjuuvauriot olisi vähäisemmät ja talvileimikon voisi hakata kesällä hevosen avulla?
-Talvikorjuukelpoisuus on talvikorjuukelpoinen myös hevosella. Minun hienojakoiseen lehtomaiseen kuusikkoon ei hevoset tule kesällä. Talvella sitten on täysin sama onko siellä hevonen vai Ponsse. Puunajosta väärällä paikalla väärään aikaan ne vauriot tulee.
-Rämeen jossa on mäntyä, voisi minun puolesta mennä hevosen kanssa savotoimaan. Männyt kestää korjuuvaurioita puunajosta. Rämeelle jos onnistuu mennä hevosen kanssa ja sitä ei lueta eläinrääkkäykseksi.
-”Valttina on siisti työnjälki” Metsurin vai hevosen ansiosta? Jos joku vetää yhtäläisyysmerkit siistiin työnjälkeen ja hevoseen, vaadin perusteluita. Jos hakkuu tehdään talvella, niin onko väliä ajaako puuta hevonen vai metsätraktori? Metsätraktori ajaa puut vain nopeammin tienvarteen.
-Olisi ollut kirsikkana artikkelille, jos olisi vielä mainittu että, metsänomistajat odottaisi samaa puunhintaa hevosella ajetulle leimikolle. 15€ kuidusta pitää saada…..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.