Ilmeisesti pointti on että hakkuu ja ajo yhdessä koetaan tarpeeksi ”vanhanaikaiseksi”..Pelkkä metsurityö on liian kallista eikä siitä olla valmiita maksamaan jos ajo tehdään koneilla.Samoin jos hakkuu tehtäisiin esim pikku-Sampolla ja ajon suorittaisi hevoskalusto niin siitäkään ei olla valmiita maksamaan.
Entä jos Sampon taakse virittelisi aisat joista kaksi hevosta työntelisi motoa ympäri palstaa ja ajon suorittaisi hevoset niin laskettaisiinko se jo perinnekalustoksi?
Voihan se vielä Rane sellainenkin härveli metsään ilmestyä! Eipä tuo hevosille kaikkein mukavinta hommaa ole, kun joutuvat haistelemaan pakokaasun käryä, ja kuuntelemaan moottorin säkätystä perseen takana kaiket päivät.
Hakkuu oli Oulussa saaressa johon ei sillan heikon kantavuuden takiakaan olisi saanut isoa konetta. Mutta siistiin työn jälkeen pääsisi varmaan joillakin muillakin keinoilla kuin hevosvetoisella puun ajolla. Kuusikon eh:ssa jos saadaan siisti korjuu, tasainen työn jälki ja kapeat ajourat, niin se lisää metsän tuottoa seur. harvennukseen mennessä huomattavasti.
Kävin katselemassa kyseisen ”korjuuketjun” työtä eräällä mökkitontilla. Kaupungin puistometsässäkin näkyi tehneen hommia. Enemmän maksaa, mutta jälki on siistiä eikä 2,7 m ”ajoura” nyt niin hirveän leveä ole. Hevosista pidetään hyvää huolta.
Visakallo:”Parihevoset tarvitsevat leveämmän ajouran kuin pieni metsäkone, ettei mennä eläinrääkkäyksen puolelle.”
-Taas ja jatkuvasti ollaan sen perimmäisen kysymyksen äärellä, eli: – Pitääkö ajouralla olla puita tiheämmässä kuin palstalla urien välissä?
Kun hevosvankkureille riittää kolmen metrin puuväli, niin tottunut metsuri voi sille tehdä esim keruu-uria lähes mihin kohtaan tahansa. kaiken lisäksi, jos keruu-uraa ajetaan max kaksi kertaa, jää jäljet varsin vähäisiksi.
Pienessä/ kapeassa metsäkoneessa on esim runkonivelellä hoidettu ohjaus, joka vääntää koneen telejä, joissa on telat tai väh. ketjut – voimakkaasti sivuttain, siinä kenttäkerros murtuu. Kapea kone- tai peräkärry on kiikkerä, oli vetovoimana mikä tahansa. Monet asentavatkin esim maataloustraktoreihinsa metsäajoa varten ainakin takapyörät tuntuvasti leveämmälle juuri siitä syystä.
Jos minä värkkäilisin tuollaisen hevosvankkurin kanssa metsäajossa, pohtisin etupyörille ohjausmahdollisuutta joko kääntyvillä pyörillä taikka -etuakselilla.
Jos tarkkoja halutaan olla (ja ainahan täällä halutaan :)), niin ajouran leveyden vaikutusta ei lasketa suoraan sen reunapuiden etäisyydestä toisiinsa. Vaikutusalueen reunapuihin laskennassa otetaan mukaan myös ne puut jotka ei ole ihan ajouran reunassa joten se on käytännössä aina leveämpi kuin se reikä josta sopii esim. 3 m leveällä vehkeellä menemään puita kolhimatta. Harvemmin puut kasvaa esim suorissa riveissä juuri 3,2 m päässä toisistaan koko palstalla siten että ajourat voisi vetää rivien välissä joka uralla.
Kääntyvä etuakseli on varmaankin noissa hevoskärryissä, kun on kerran 2 akselia ja neljä rengasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.