Kuluttajahinta-indeksin nousukin riippuu siitä  mitä siihen on laskettu mukaan.  Esim. autoilun kulut on nousseet paljon nopeammin. Ajoneuvovero on noussut 10 vuodessa n. 50 %. Samoin vakuutusmaksut .    Kiinteistöverot on nousseet n. 30 % vaikka kiinteistöjen arvot muualla kuin kasvukeskuksissa on alentuneet . Rakennuskustannukset ja -tuotteet on nousseet tavallista enemmän.  Ruoan hinnat on myös nousseet melko paljon.   Samoin metsäpuolen kustannukset, esim. uudistuskulut ja th.    ”Kiinan rihkaman” hinta on varmaan laskenut suhteessa tärkeämpiin tuotteisiin.

Alkutuottaja on alakynnessä hinnoittelussa koska kauppa määrää hinnat maataloustuotteiden puolella ja teollisuus metsäpuolella. Ainakin toistaiseksi.  Kun raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt kysynnän kasvaessa , nousee tuotteiden hinta markkinataloudessa.  Alkutuotanto vähenee sitten viiveellä (konkurssien lisääntyessä) ja hinnat nousee pakostakin lisää.

Puhuttiinko kelirikko- vai kesäleimikosta?

Jos myy leimikon kantoineen kaikkineen, niin sillon pitää laskea lannoitusvaikutus  seuraavan puusukupolven kasvusta pois.  Ja lisäksi th:n kallistuminen työmäärän lisääntymisen takia.     Rantojen lähialueiden parturoinnit , (kuitenkin luontoarvot huomioon ottaen asiaan kuuluvasti tietysti), on ollut viime aikojen turvaustoimi joka on lisännyt varmaan tukkipuun myyntiä ja laskenut sitten samalla vähän kantohintojakin.

Ainahan sinne kantoja jää vaikka kannon nosto onkin, samoin ei kaikkia risuja kerätä ja ne kerätään kun neulaset on rapissu pois niissä suurin lannoitearvo samoin jää juuret kannoista, toki raivaamista on enemmän mutta jos itse tekee…

Lahoavien kantojen vaikutus kestää n. 40 vuotta.  Alkuun ei tietysti taimien ravinnetilanne niitä lisäravinteita tarvitse mutta vaikuttaa myöhemmin.  Jos hakkuutähteitä on paljon,niin silloin niiden korjaaminenkin on tarpeen. Karuilta mailta ei kannata  korjata pois.      Tiiviltä savimailta ei kannata kantoja korjata pois ainakaan.