Niin, luulisin lähes jokaisen täällä tiedostavan nuo hintaan vaikuttavat tekijät. Järeää runkoa lyhyellä lähikuljetusmatkalla kelirikkokelpoisen tien vieressä ja kookkaampi leimikko. Jos sitten mennään euromääriin, mitä luulen, että tässä tarkoitettiin, alkaisi homma mennä vaikeammaksi ja mukaan tulee myös kaukokuljetuksen arvo. Tilastointia vaikeuttaa juuri se, että hinnat eivät ole julkisia. Kukaan ulkopuolinen riippumaton taho ei pysty tekemään luotettavia tilastoja. Näiden nykyisten tilastojen tekijöiden selittelyt välillä hymyilyttävät. Parempaa vertailukelpoisuutta aineistoon saataisiin, jos haluttaisiin. Nyt ei haluta. Ihan vaan esimerkkinä kuusitukin hinta. Hintatilastojen perusteella kuusitukki on vain hieman mäntyä arvokkaampi. Puulajien arvoero kasvaa, jos mukaan lasketaan kuusipuista tulevat latvukset, joista maksetaan jopa 5-6 euroa per kuusipuukiinto. Tilastoihin näitä ei ole haluttu.

Ongelma on se, että firmat lajittelee tukit laatujen mukaan vasta leimikon korjuun jälkeen eikä mottikantohinta  muutu vaikka arvolisät on ihan erilaiset laatutukeilla ja toisen laatuisilla  tukeilla.  Se ei kannusta hyvän tukin kasvatukseen joka usein muuten olisi mahdollista täällä.

Melko selvät on ne parhaan leimikon vaatimukset mitkä on milloinkin voimassa  mutta  niistä johtuvat yksikköhintaerot ei ota huomioon  sitten sitä toista puolta.   SE ja ainakin yksi pienempi toimija koetti saada aikaan ”laatuhinnoittelun”  jossa hintaa laskettiin tukkien mitta-ja laatuvaatimuksia kiristämällä.   Ei se niin pidä mennä vaan toiseen suuntaan parhaiden laatujen osalta.

Kuinka tehdään tuollaiseen kauppaan tarjousvertailu ostajien välillä kun kuutiohintaa ei tiedä vasta kuin hakkuun jälkeen ?

Terve tuloa länteen Andrej.

>hinta oli mitä oli

Joo, kyllähän he puuta saavat, koska tehtaat ja sahat pyörivät. Kiinnostaa se, että myykö heille joku puunsa kilpailuttanutkin…