Keskustelut Puukauppa Hetkinen. Huikea nousu sahatavaran hinnassa

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 343)
  • Hetkinen. Huikea nousu sahatavaran hinnassa

    Tätä ei ole ennen nähty.melkonen nousu kuukaudessa. N 200 oli vuoden alussa. 25% noussut. Eiköhän tukin hinnassa ole vielä paljon nousuvaraa.

    4th Tuesday of the month<27.04.2021</th>
    Sawn Timber Pine FAS Finland<EUR 245.67<+38.27<
    Sawn Timber Spruce FAS Finland>EUR 255.79<+43.64<

  • Puuki

    Niin mitä aiheetonta kateutta ?    Kysymys on siitä mikä olisi sopiva kantohinta sahatukeille niiden arvonlisän perusteella.   Sitä olen halunnut selvittää vertaamalla sahatavaran hintakehitystä lopputuotteena siihen mitä esim. tyvitukin  kantohinta pitäisi olla, ei se ole sitä ollut lähellekään.

    Metsuri motokuski

    Tuo on varmaan ihan hyvä pohtia. Ongelma on siinä että emme tiedä koko ketjun kulurakennetta. Samoin lopputuotteen hintakin on ihan tilastojen tuottamaa aineistoa joka välttämättä ei ole oikea. Minusta tukin hintataso on ihan kohdillaan ja uskon että kyllä siitä enemmänkin maksetaan jos tuotteesta saadaan parempi hinta. Onhan se nähty viime vuosina. Joku raja on lopputuotteen hinnallakin jolloin menekki alkaa hidastumaan.  Eihän ne sahateollisuuden katteet ihan mahdottomia ole olleet.

    Puuki

    Maailmanmarkkinahinnat on nähtävillä tilastoissa.  Kotimaan myyntihinnat löytyy esim. tukkukauppojen hinnastoista . Mikä niissä on Mm:n mielestä pielessä ?   Ylihinnoitteluakin on ollut kokemuksen mukaan , vähentäähän se kysyntääkin jossain vaiheessa.  Mutta loppukesästä ja syksyllä oli saatavuus huonoa, niin hyvin veti ulkomaankauppa.    Kun sahatavaran hinta suunnilleen 2 x:stui  , niin eipä se ole juuri näkynyt tukin hinnassa.

    Metsuri motokuski

    Maailman markkinat ovat keskiarvohintoja. Se mitä tuotteesta saadaan kullakin hetkellä voi olla ihan jotain muuta. Se mitä Vilppulan saha saa laudasta voi olla ihan eri hinta mitä Keitele saa samasta tuotteesta. Samoin jotkin tuoterät samastakin tuotteesta ovat ihan eri hintoja. Sama koskee puun myyntiä. Tilastot näyttävät vain suunnan. Yksittäiset kaupat muodostavat ihan oman hintatason.

    Puuki

    Niinpä. Tilastossa näkyy yleensä vain keskihinta. Laajemman kuvan hintahaitarista saa , kun esim. katsoo hintoja ja/ tai ostaa erilaista sahatavaraa .    Vajaakanttinen kertalavalauta jota saadaan huonoimmista tukeista on  n. 3-5 x halvempaa kuutiohinnaltaan kuin paremman laadun lujuusluokiteltu rakennesahatavara tai sisustukseen käytettävä paneeli jota saadaan tyvitukeista.    Silti ostajat maksaa vain yhtä kantohintaa norm. min. laadun-ja  mitan täyttävistä tukeista.  Leimikkokohtaisia hintaeroja tietysti on mutta ne on pieniä verrattuna siihen mitä tulisi olla arvonlisäperusteisen hinnoittelun mukaan.

    A.Jalkanen

    Yksittäiset kaupat muodostavat ihan oman hintatason.

    Tästä voisi joku raapaista jutun: kuinka suuri on leimikoiden välinen hintavaihtelu ja mistä se pääosin johtuu? Tukkipuusta saatavan sahatavaran ennustetuista laatutekijöistä vai muista leimikkotekijöistä, kuten metsäkuljetusmatka, matka käyttöpaikalle, saanto hehtaarilla, leimikon koko, keskijäreys jne.

    Metsuri motokuski

    Pääosin vaihtelu johtuu asiakkaan tarpeesta. Minkälaista tuotetta on myyty ja minkälaista tavaraa on ostajan varannoissa. Hyvä esimerkki on eräs harvennus joka myytiin. Hinta oli tosi hyvä jopa useita euroja suurempi kuin seuraava tarjous. Syykin selvisi myöhemmin että yhtiöllä ei ollut varannoissa sellaista puuta ja sopivasti saimme työnnettyä tarjouksen tähän saumaan. Muitakin syitä toki on.

    aegolius

    >Tästä voisi joku raapaista jutun: kuinka suuri on leimikoiden välinen hintavaihtelu ja mistä se pääosin johtuu?

    Aihe on mielenkiintoinen, mutta juttu taitaa jäädä tekemättä. Kauppahinnat ovat melko salamyhkäistä hommaa eivätkä julkista tietoa – toisin kuin kiinteistökaupoissa. Lisäksi vertailu on hyvin vaikeaa. Itselle sattui varmaan tässä suhteessa ääripäät kesällä, kun yksi tarjoaja löi ”kaiken” kuusitukin hintaan ja sopimukseen olisi sisältynyt latvusten kerääminen energiaksi. Mäntytukin hinta oli tarjouksessa vaatimattomampi – tosin leimikotkin olivat kuusivaltaisia. Vertailun jälkeen parhaaksi osoittautui kuitenkin tarjoaja, joka maksoi männystäkin hieman paremmin, korkean erillisen hinnan kuusten latvuksista ja lisäksi bonuksen kuusitukin järeydestä, jonka arvioin saavani. Tämä bonus ja risujen hinta eivät näy tilastoissa, joten tällä tehdyllä kaupalla pääsin osallistumaan tilastohinnan vääristämiseen.

    A.Jalkanen

    Totta. Jos haastattelisi ostomiehiä ja katsoisi mitä heistä saa irti. Asialla olisi valistuksellinen merkitys: millaisella leimikolla saa parhaan hinnan?

    Metsäkupsa

    Parhaan hinnan saa sellaisella leimikolla, mikä on ostajalle sattuvin. Isompi leimikko hyvällä hollilla sellaista puutavaraa, josta firmalla on puutosta. Itsellä on ollut tilaisuus vuosien saatossa käydä luottamuksellisia keskusteluja eri toimijoiden ostohenkilöiden kanssa.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 343)