Keskustelut Metsänhoito Helluntaiheila

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
  • Helluntaiheila

    Tämän kesän helluntai kului raivaussahaa ulvottaessa. Kaksi vuotta sitten raivattu lepikko oli tuottanut uskomattoman vesakon kannoistaan. Kasvua metri vuodessa, eli vesakko oli reilusti kaksimetristä.
    Kyllähän leppä nopeakasvuisena on varteenotettava vaihtoehto energiapuuna. Ja lehtipuun kasvatushan on kuusen jälkeen erittäin suositeltavaa, joten lepän kasvatus pitäisi sallia ilman muuta. Ja haavan.

    Ps. Ihme tuo ”heila” miten hyvin lähti toimimaan. 10 kuukautta käyttämättömänä ja vanhoilla bensoilla. ( Jonsered RS 44 )

  • Leevi Sytky

    Lukijan kuvissa ”myyrä” esitti hyvän kysymyksen. Koskien asia boorin puutteen vaikutuksesta koivuun ja mäntyyn.
    Onko palstalaisilla kokemuksia tästä?

    kari m

    Boorin puutteesta kärsivistä koivuista tulee monihaaraisia saunavastoja. Olen itse lannoittanut viljelykoivikkoni heti alkuun alueilla, joilla on ollut kasvuhäiriöitä kuusikoissa. Männytkää eivät kasvuhäiriöisinä tahdo löytää latvaansa. Ongelma ei ole männyn mailla yhtä paha kuin kuusikoissa, koska kyseessä on epätasalaino typen ja boorin suhteessa. Karuissa männiköissä ei ole yleensä typen ”ylitarjontaa”.

    P.S. Anton voisi joskus kertoa meille ”kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa” -tarinansa, koska se näyttää häntä vaivaavan, emmekä me muut tiedä, mistä on kysymys.

    jees h-valta

    Aika kuluu antonilla rapian hitaasti. Rapiat kymmenen vuotta euroon juu ja joka hakkuusta manit bois.
    Ja eihän mhy-ssä muita ole kuin poikia joita anton isällisesti neuvoo metsänuudistuksissa. Heh ja jälleen kerran heh!
    Kuis olenkaan saanut sen kässärin että anton onkin se talutettava ja mhy vie ”poikaa” oikeen isin käellä.

    Anton Chigurh

    Tule jeespoju käymään täällä, niin vierailemme MHYn pojun luona, niin saatat vähitellen miehistyä sinäkin.
    Se viimeinen aukko on muuten istutettu suoraan päätehakkuuasentoon.

    Meinasi ihan unohtua: tuon pudasjärven tapaamiseen dokumentit siitä päätehakkuusta, joka tuotti rapiassa 50:ssä vuodessa ISTUTUKSESTA HARVENTAMATTA 1250 kiintokuutiometriä/ha.

    jees h-valta

    En kyllä ole lähdössä mutta oletan että jopa Metsälehti saattaa julkaista nuo Yara-leimikoiden suursäkkimäärän aivan lehden sivuillakin omana metsänkasvatusfriikkinään.
    Mielenkiintoa on lähinnä siinä missä tonnikohtaa lannoitus vielä antaa kasvuhyötyä ja missä kohtaa tulee täystuho.

    Anton Chigurh

    Kyseisessä kuusikossa oli etupäässä rauduskoivusekoitusta 250 kiintokuutiometriä/ha, eikä sitä lannoitettu lainkaan.

    Kasvupaikkaan, dokumentteihin ja ennenkaikkea kasvatusmetodiin, jota olen edelleen kehittänyt, olen yhden metsätieteilijänkin sallinut tutustua; vaitiolovelvollisuudella.

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)