Keskustelut Metsänhoito Havupuun kasvatus ilman harvennuksia

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
  • Visakallo

    Nyt en enää yhtään ihmettele, miksei Jessen leimikot oikein tahdo siirtyä hakkuuseen. Jos ei itse muuta panosta kuin laittaa rastin ruutuun, niin tulos on silloin juuri sellainen kuin Jessellä.

    jees h-valta

    Käytiin siellä paikanpäällä silloin. Ei vaikuttanut luokitukseen. Mutta talvihan tässä vastassa. Ei ongelmaa. Mutta olen kyllä tottunut jonkinverran luottamaan Metsään.fi:n tietoihin. Ei niissä aivan kuralle sentään mene vaikka niilläkin pohjilla tarjouksen pyytää. Kyllä ne sitten juoksee paikanpäälle jos epäilevät, ostajat.

    Tilley

    Tämän hetkisiä metsänhoitosuosituksia harvemmasta kuusen istutuksesta on tehty AMK-opinnäytetyö simuloimalla erilaisia tiheyksiä Motti-ohjelmalla. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311757 Lopputuloksena 1200 kpl/ha oli paras.

    Jätkä

    Aikoinaan entinen työkaveri – nyttemmin jo luontaisesti poistunut sairauden takia – teetti oman avohakkuunsa uudistamisen siten, että kevyen äestyksen jälkeen oppilastyönä 600 Raudusta / ha. Luonto täydensi taimikon niin, että RS- harjoitukset piti järjestää muutaman vuoden kuluttua. Harvennus n, 1600 – 1800 r/ha.

    Ensiharvennuksessa poistettiin käytännössä vain Luonnon – vesasyntyisiä hieksiä ja viallisia Rauduksia.Toisessa harvennuksessa sama kaava.

    Päätehakkuuta nyt odottaa n. 350 – 400 Raudusta.

    -Huvittava tapaus taimikon kohdalla oli, kun intomielinen Metsäkeskuksen ”Asiantuntija” alkoi ruikuttamaan taimikon tilasta käveltyään sen halki. Työkaveri tilasi oppilastyönä tehtäväksi taimikon inventoinnin tarkasti vaatimusten mukaan tehtynä.  Taimia oli melko tarkkaan optimimäärä.

    Puuki

    Lopputuloksena 1200 kpl/ha oli paras.

    Samaan lopputulokseen pääsin , kun vertailin erään koneeellisen taimikonhoidon tutkimuksen tuloksia . 2000 kpl/ha tiheyteen jätetty manu-th kuusitaimikko jäi hiukan 1200-1300 kpl/ha tiheyteen jätetyn koneellisen kalliimman ha-kustannuksen  th:n jälkeen kiertoajan tuotossa laskettuna 3 %:n korolla.  Männyllä vastaava opitimitiheys oli 1400-1500m kpl/ha koneellisen th:n jälkeen .

    Ammatti Raivooja

    Minä tein motti-ohjelmalla laskelmia, paras tulos kuusikossa saadaan kun ei tehdä varhaisperkausta vaan vain yksi taimikonhoito ja taimikonhoidon kemeroitahan ei ohjelma tietystikään laske niinkuin me kaikki tiedämme. Motti ohjelma on yhtä hyvä matematiikassa kuin metsälehden toimittaja.

    pihkatappi

    Eikös Motissa voi taimikonhoito kustannuksen asettaa itse. Tuo on tietysti ohjelmassa vakio, mutta pitäisi olla käyttäjän muutettavissa. Jos ei voi muuttaa, niin sitten muistan väärin.

    Gla

    Kaikki hinnat voi laittaa haluamakseen. Kemeraa ei erillisenä tietääkseni saa lisättyä eli se pitää diskontata käsin, ellei sitä huomioi jonkun yhden kerran toistuvan työlajin hinnoittelussa.

    pihkatappi

    Minusta kemeratukea ei ohjelmaan kannatakaan ympätä, taimikonhoidon kustannus on työkustannus – kemeratuki ja tuon sitten käyttäjä asettaa ohjelmaan. Itse kun tekee, niin taimikonhoitokustannus vakion voi asttaa vaikka 100 euroa, joskus työllistää enempi, mutta pääsääntöisesti riittää ajoissa tehtyihin taimikonhoitoihin kemera + 100 euroa ja ei ainakaan keskimäärin vääristä kiertoajan muiden toimenpiteiden tulosta. Ja voihan tuota vakiota vaihtaa milloin vain.

    mehtäukko

    Riski nuoren metsän tuhoutumiseen liian harvassa kasvatusasennossa ei voi olla vähäpätöinen.Lisäksi loppukasvatustukin laatuahan vaalitaan harvennuksilla.Jos sitä mahdollisuutta ei ole, kuvio menee ennenpitkää vajaatuottoiseksi ja taas korkolaskurikone käy kuumana… 🙂

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)