Olen Aplin kanssa täysin samaa mieltä. Vuosikymmeniä olen raivaillut taimikoita läpi kesän, istutusajat poislukien. Eteen ei ole tullut tapauksia, että metsä olisi tuhoutunut vääränä ajankohtana tehdystä raivaustyöstä johtuen. En tietenkään väitä, etteikö jossain tapauksessa vahinkoa voisi tullakin, mutta yleistä se ei ole. Katsoin vanhaa tilastoa (vuodelta 2018). Luonnonvarakeskuksen mukaan hoidon tarpeessa olevia metsiä oli tuolloin 800000 hehtaaria. Määrä lisääntynee koko ajan. Luulen, että laajemmassa mittakaavassa metsien hoitamattomuus on suurempi ongelma, kuin väärä hoidon ajankohta. Vielä suorittavassa työssä olevana luin kauhulla Jätkän kommentta kantokäsittelylaitteiden asentamisesta raivaussahaan. Olen aikoinaan kannellut moista lisäpainoa ja Herra varjele, että sitä aikaa ei enää tulisi, että vielä joutuisin tuon värkin sahaani virittelemään. Puuhastelijoille ehkä homma sopii, mutta ei niille, jotka tekevät töitä ammatikseen. No, asiahan riippuu tietysti siitä , mitä tuosta maksettaisiin. Luulen kuitenkin, että hinta olisi liian korkea maksajalle ja pieni suorittajalle.

Tai sitten ajoittaa työn pienemmän riskin aikaan, jos lisäpaino tuntuu kohtuuttomalta.

Kun itse puran rästikohdetta, en tyydy huonoon raivaukseen (parempi kuin ei tehdä ollenkaan), vaan otan tavoitteeksi tehdä raivauksen hyvin. Toki tässä asiassa pelaan varman päälle, mutta koska tiedämme juurikäävän poistamisen työläyden, varovaisuusperiaate on mielestäni perusteltu.

Sitten kun hakataan lahoa kuusikkoa, selityksiä laholle kyllä löytyy. Mutta ei omista raivauksista. Muualla Suomessa kannattaa katsoa vuosikymmenien päähän, koska juurikääpä leviää koko ajan kohti pohjoista. Se, että Keski-Suomessa on hakannut terveen kuusikon ja ensi kesänä raivaa havupuutaimikkoa, ei ole tae seuraavan päätehakkuun tuloksesta. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää juurikäävän leviämistä.

Kun puhutaan että tutkijat sitä ja tutkijat tätä, todellisuus on silloin hyvin kaukana valitettavasti, esim VTT on organisaationa sellainen että suurelta osin sen tutkimuksilla voisi pyyhkiä serlalla ja me kaiken huipuksi verorahoilla rahoitetaan tämmöistä, luulisi rahoille olevan parempaakin käyttöä esim sorateiden kunnostaminen ja kunnon edes jonkinlainen ylläpitäminen..

Metsänmies ja Mopokuski. Esittäkää parempi menetelmä raivauksessa poistettujen havupuunkantojen käsittelylle. Oletan, että pystytte siihen.

Jos kuvittelette, että kannot on parempi käsitellä erikseen, niin muistuttaisin, että kannon pitää olla tuore, eli katkaisusta ei saa olla kulunut kahta tuntia enempää.

Kun sahassa on kahvalämmitys, löytyy sähköä pissapojan pumpun moottorin veivaamiseen.

Jos torjuntaa ei tehdä raivauskantoihin, niin eipä sitä taida kannattaa tehdä myöskään tukkipuiden kantoihin, eli annetaan havumetsien tuhoutua!

Täällä Satakunnassa ei päivälämpökään vielä paljon viiden asteen yläpuoleen mene joten ken haluaa raivata nyt saa yli klo:14.00 raivata aamuhämystä kun alkaa. Pitäisi riittää.