Timppa: ”Kanahaukkakin tuntuisi vähentyneen. Syynä on yksinkertaisesti ne, että kanahaukka on syönyt saalislintunsa, siis kanalinnut olemattomiin.”

Timppa on ns. ”kirotun oikeassa”! Ostimme lähipalstan 1996. Silloin talvisin oli n. 50 linnun teeritokkia. Kanahaukka on pesinyt alueella ja sen piukutus kuuluu aina välillä. Nyt alkaa olla harvinaista kuulla teeren soidinta keväisin.

Lapsena joku haukku (ehkä kanahaukka) pesi ison kiven laella, sitä käytiin aina katsomassa, kun alkukesästä laskettiin lehmät metsään ja sille kivelle pääsi kipuamaan.

Lintujen vähenemisen syy on usein juuri se, että niitä metsästetään muualla liiaksi.

Pikkulinnuistakin mm. pohjansirkku- ja kultasirkkukannat on enää murto-osa vuosikymmenten takaisista koska Kiinassa niitä syödään. Kolmas täällä pesivä sirkkulaji  (jonka nimeä en muista) on suosittu herkkuruoka Ranskassa. Sirkkujen elinolot on täällä parantuneet metsien pusikoitumisen seurauksena, mutta kummasti vain linnut vähenee.

Kanahaukasta samat kokemukset kuin edellä kirjoittaneillakin.

Kyllä kanahaukkoja silti on, vaikka ilman houkuttimia harvoin näkee. Mutta kun metsästelee, laskee ajokoiran haukkumaan jäniksen perään ja asettuu itse passiin, usein avoimille rajalinjoille tai metsäautotiellä niin varsin yleinen näky on kanahaukka. Se taitavasti yhdistää koiran haukun ja saaliin, katselee ilmasta ja hakeutuu silloin harvoille paikoille kuten tiet ja rajalinjat, hakkuuaukeat, joissa on helppo syöksyä jänikseen kiinni. Joka syksy ne jäniksiä vie metsästystilanteessa. Muulloin harvoin törmää kanahaukkaan. Haukalle on helppo ja vaivaton rakentaa pönttö, varsinkin pienet haukat ja pöllöt pesivät mielellään. Kyllä kanalintukantoihin on vaikuttanut myös metsätalouden muuttuminen tehokkaampaan suuntaan vaikkapa 80 luvulta, ei enää ole isoja vanhoja metsiä, kone hakkaa niin vaivatta ne aukoiksi, koneellinen harvennus ja kummallinen ”ilmiö” jossa mäntykankaat joihin on vahingossa jokin alikasvos kuusi päässyt kasvamaan ennakkoraivataan paljaaksi ettei vahingossakaan jää suojapuita riistalle. Onhan se sama ilmiö näkyvissä peltolinnuillakin, jos miettii vaikkapa peltopyytä niin eihän niitä ole enää nimeksikään, kun pellot ovat salaojitettuja ja ladot purettu pois, elinympäristö on huonontunut, näin on metsässäkin.

”Pöljät ”metsästäjät” ampuvat lintuja tieltä, kun ne tulevat täuyttämään kivipiirastaan.”

Ja kanahaukatkin osaavat saman metsästämistavan.  Pari vuotta sitten yhytin kanahaukan tieltä juuri tappamaansa teertä syömässä.

Meillä päin metsäojia ei ole eikä muutenkaan kanalintuja metsästetä, mutta ovat vaan huvenneet.

Voihan se metsä olla vanhaa yli satavuotiastakin hyvin harvennettua talousmetsää josta löytyy myös nuorta hyvinvoivaa taimikkoa seasta, eihän metso koskaan pökkelöpuussa ole pesinyt eikä puussa ylipäätään, mutta suosii hakomapuikseen vanhoja puita ja on soittimella useammin isossa männikössä kuin hakkuuaukealla. Maajalkaa kulkevienkin eläinten elinympäristö ja reitit mitä kulkevat muuttuvat hakkuiden myötä, jänis saattaa 20 vuotta monessa eri sukupolvessa paetessaan kulkea aina samasta puun välistä, kun tehdään aukko se saattaa ottaa hatkat ja siirtyä 2 km eri kohtaan sopivampaan elinympäristöön. Nimenomaan monimuotoisuutta pitää eläimille ja linnuille löytyä, ei sitä että kasvatetaan vain yhden kokoista ja yhden merkkistä puuta kerrallaan. Kyllä vähemmän on metsästäjiä jotka lintuja tieltä metsästää, kiintiöitäkin aika hyvin noudatetaan, rangaistukset ovat kuitenkin kovat ja pelko kiinnijäämisestä kohtalainen, mutta ainahan joku sikailia löytyy olipa asia mikä hyvänsä.