Keskustelut Puukauppa Hattu kahdella lipalla

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 117)
  • Hattu kahdella lipalla

    Joskus kaukaa näkee asiat paremmin. Kävin metsäasioissa Virossa ensimmäisiä kertoja 2000-luvun aivan alkuvuosina. Ihmettelin suunnattomasti, miksi siellä myydän esimerkiksi harvennettua männikköä kiinteistönä noin 5-7 euroa kuutio. Siis metsää, mistä ei saa seuraavaan kymmeneen vuoteen juurikaan tuloja. Suomessa tuolloin vastaavien kohteiden hinnat olivat vähintään kaksinkertaisia.

    Tähän oltiin kuitenkin Virossa totuttu tuolloin jo vuosien ajan. Ja vaikka tiedonvälitys oli tuolloin jo avointa, niin hinnat pysyivät vuodesta toiseen ja ihmiset tottuivat tähän. Se oli maan tapa.

    Tällä hetkellä täytyy ihmetellä Suomen maan tapaa! Isossa kuvassa pyöreän puun hinnat ovat Suomessa kuin valtion säätelemät. Eivät tunne suhdanteita. Markkinoita yritetään hämmentää tarjoamalla mitä erikoisimpia ”etuja”. Storallahan oli esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen aikaan ”kulta-asiakasetu”, että myydessään riittävän suuren harvennusleimikon saa yhden 17 euron lipun  aluekatsomoon.

    Nykyisessä huimassa markkinatilanteessa bonukset kaksinkertaistetaan eli hinta joustaa kuutiolta joitakin kymmeniä senttejä.

    Asian toinen puoli on, että uusimpien hintatietojen mukaan Virossa Paldiskin satamassa koivukuidun hinta on 80 euroa kuutio ja havukuidun hinta 70 euroa kuutio. Ja mihin muualle nämä erät menevät kuin Suomeen ja ehkä Ruotsiin. Tämä hintaräjähdys Virossa on aiheuttanut myös sen, että paikallinen Estonia Cell joutuu ostamaan vähän isomman koivukuidun (latva yli 10 cm) hintaa 87 euroa kuutio jaa haapakuidun jopa 78 euroa kuutio.

    Tukkien hinnathan ovat olleet jo pitkään yli 100 euroa kuutio ja nykyhinta mäntytukille noin 150 euroa sahalla.

    Onko mahdollista, että nyt Suomessa puukaupan suhteen elettäisiin tuota Viron noin 15 vuoden takaista aikaa ja on vain ajan kysymys milloin hinnoittelu vapautuu.

    Tarjontahan on tietysti osa dilemmaa. Kyllä Stora ja UPM rohkenevat ostamaan kuidun vaikka ilmaiseksi, jos antajia on!

    Nykyinen tilanne näyttää olevan Virossa se, että nuo harvennetut männiköt hinnoitellaan vähintään 50 euroa kuutio.

  • mehtäukko

    Kantohinta ja taas kantohinta. Joovainin loputon kelaus ja voivottelu jatkuu, mutta ei ole ehdottaa yhtään toimivampaa ratkaisua mihinkään. Alveilla tienaaminenkin on osoittautunut persnetoksi. Sitä on ”suorakauppa” ja jk- horina.

    pikkutukki

    Yaran tulos oli suorastaan irvokas!

    A.Jalkanen

    On yksi tapa protestoida huonoa puun hintaa: siirtyy sopivilla kohdin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, niin tuotetun kuitupuun määrä vähenee, sekä suhteelllisesti että absoluuttisesti. Kiitos Puuki kuitupuun hintalaskelmasta: erittäin havainnollinen! Jos tuo kuitupuu onkin syntynyt luontaisesti, jolloin siihen kohdistuu vain muokkaus- ja taimikonhoitokulu, kannattavuus paranee. Kylvämällä synnytetty taimi olisi siinä istutetun ja luontaisen välissä. Aika huono kasvatuspalkkio: vähän reilu euro per 30 vuotta.

    Timppa

    Oli ihme huippu viime vuonna hetken.  Se kannattaa kuitrnkin muistaa, että tukista saadaan sahatavaraa vain noin puolet siitä määrästä, mitä saha maksaa puunmyyjälle.  Jos siis tukin hinta nousee 10 %, mutta kuidun hinta säilyy ennallaan, niin tukkipuun kantohinnan vaikutus lisääntyy 20 %.   Tietysti on sitten se, että lisääntynyt sahausmäärä pienentää kiinteiden kustannusten osuutta sahatavarakuutiota kohti, mikä parantaa sahan kilpailuasemaa.   Aika monenlainen yhtälö.  Fakta lieneen kuitenkin niin, että saha maksaa tukista joskus liikaa ja joskus liian vähän.  Sellutehdas kuidusta aina liian vähän.  Metsänomistajalla ei ole paljoa tehtävissä, koska se metsä pitää kuitenkin harvennuttaa.

     

    Puuki

    Nyt onkin hyvä sauma pittää taukoa puunmyynnissä.  Ainakin henk.koht. siirryn ”lomalle” puukaupoista toistaiseksi, ehkä lopullisesti . Harvennukset voisi tosiaan laittaa kuten joku ehdottikin klapeiksi tai muuten vain harvennella pikkuhiljaa metsää sopivaan asentoon.

    Timppa

    On yksi tapa protestoida huonoa puun hintaa: siirtyy sopivilla kohdin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, niin tuotetun kuitupuun määrä vähenee, sekä suhteelllisesti että absoluuttisesti.

    Puoliksi totta Anneli.  Absoluuttisesti totta kai.  Suhteellisesti kuitupuun osuus lisääntyy.   Muistat Visan tulokset.  Meillä oli 10-vuotiskaudella kuusen tukkiprosentti 65 ja ja männyn 66.  Jatkuvassa kasvatuksessa ei päästä lähellekään tuollaisia.

    Meillä tulee kuitua vähän suhteellisisti, koska harvennukset tehdään niin aikaisin kuin mahdollista ja uudistushakkuun alkamista taas vähän venytetään.

    A.Jalkanen

    No joo, käytännössä jiikoossa voi joskus mennä noinkin, että kuidun osuus kasvaa, mutta pyrkimys olisi tietenkin myydä enemmän tukkia. Jos tuokaan jiikoon lupaus ei toteudu, heidän talouslaskelmat heittävät pahasti häränpyllyä. Olen jäävi arvioimaan kun en harjoita jiikoota. Varmaan kuidun osuutta voi vähentää jo sillä että ei istuta niin tiheään kuusta ja koivua. Mänty tarvitsee alkuvaiheeseen tiheyttä, joten se etupäässä kylvämällä alulle.

    Nimetön

    Puun hinta Pohjolassa
    Tienvarsihinta kuusitukki (kuutio euroina) 3/2022
    Suomi 73,03 euroa
    Ruotsi 49,79 euroa
    Viro 70,48 euroa
    Kuusikuitu (kuutio euroina) 3/2022
    Suomi 32,85 euroa
    Ruotsi 25,33 euroa
    Viro 26,83
    Tämän aamun lehdestä kopioitu, mitä tilastoa tässä nyt uskois….

    Jaa tässä ketjussa sitä käytiinkin puunhinta keskustelua ja nuot hinnat on Kalle Karttusen käsialaa. Ruotsissa tukin hinta lähes sama kuin Suomessa mutta pohjois Ruotsissa kolmanneksen halvempi

    TTL
    TTL

    Lasse, voisin kysyä: Mikä on aamu ja mikä on lehti!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 117)