› Keskustelut › Puukauppa › Harvennusohje

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 8 9 10 … 15 16 17

  • Harvennusohje

    Lähetetty: 24.9.2019, 09:59

    Kyseessä on toinen harvennus ja pitäisi antaa ohje harvennuksen toteuttamiseen. Miltäs kuulostaa, kun ohje kuuluu, että kasvamaan jätetään puut, joiden suhteellinen arvokasvu on suurin?  Meneeköhän jakeluun?

    Tästähän minun talouteni näkökulmasta on kysymys.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • A.Jalkanen 25.9.2019, 21:11

    Kyllä Joensuun yliopistossakin osataan jatkuvasti kasvattaa, metsää ja opiskelijoita.

    Tuosta vuodatuksesta jäi tietenkin puuttumaan normivaihtoehto, eli kaikki harvennukset alaharvennuksina ja lopuksi päätehakkuu. Jos jatkuvasti kasvattaminen ei näytä luontuvan, siinäkin on päätehakkuu vaihtoehtona. Metsälaissa ei puhuta avohakkuista vaan kasvatus- ja uudistushakkuista.

    Reima Ranta 25.9.2019, 21:20

    En pihkatappi kirjoittanut harvennusohjeessa mistään ylämaan metsästä. Oma harvennussavotta olisi Etelä-Suomessa, josta syystä asiaa pohdin.

    Istuin juuri tänään täällä ”ylämaan” taimikossa olevan vanhan petäjän juurella kahvitauolla, läpimittaa puulla rinnan korkeudella melkein  80 cm. En tiedä kuinka vanha puu on. Kairallakaan ei saa kuin lastun pinnasta. Ehkä pitempiäkin kairoja on kuin minulla, jolla voisi ikää selvittää.

    Illalla kävin toisella palstalla mittailemassa ja kopistelemassa vanhoja keloja. Läpimitta n. 60 cm. Pitäisi saada paluumatkalle mukaan sieltä värkkipuita puusepäntöitä varten. Toivottavasti löydän jostakin mönkijän avuksi, että saan ne tien varteen.

    Jätkä 25.9.2019, 21:50

    Jokainen hoitotyö, joka tehdään avohakkuun jälkeen, pitää tähdätä päätehakkuuseen aikanaan. Siksi pitäisi tehdä uudistusalan raivaus, viljely, perkaus ja taimikon harvennus, jossa vielä pikataan taimikon laatuvrheitä, eli varsinkin männyntaimikossa poistetaan ns etukasvuiset ja allejääneet.

    Enskassa jatketaan laatuharvennuksen nimissä, mutta minun käsitykseni mukaan siinä ei vielä jouduta tukkipuita poistamaan.

    Enskan jälkeen runkoluku pitäisi olla alle 1200 kpl / ha. Jos männikössä vierekkäiden puiden pituusero on yli kaksi metriä, niin se puu, joka erottuu muusta puustosta, poistetaan, kuten myös vikaiset.

    Toisessa harvennuksessa poistetaan noin puolet runkoluvusta  ( Pohjapinta-alan mukaan kuitenkin) Näin tehden hoikempi puusto jää hieman tiheämmäksi kuin paksurunkoisempi.

    Päätehakkuussa ei kuitenkaan pitäisi olla paljoa yli 500 r/ha.

    Näin menetellen saataisiin hyvälaatuista järeää tukkia, jonka kantohinta pitäisi olla paljon nykyistä korkeampi.

    jees h-valta 25.9.2019, 22:13

    Ainoastaan tuon viimeisen kohdan jätkän tärkeilystä ymmärrän. Kyllä metsä on taajempana kasvatettava jos laatua meinaa tukkeihin saada. Ne on karsiinnuttava ja enskan 1200 on jo siihen aivan liian harva asento. Lähes tuplaten lisää ja saadaan jonkinlaatuinen metsä kasvuun. Eikä mitään monotonista tasapituutta, mitään mieltä!

    Puuki 25.9.2019, 22:27

    Sehän se on se ongelma, kun ei ole järeämmän tukkipuun kantohinnat sen parempia kuin niiden risukarhinmallia muistuttavienkaan.   Järeiden tukkien kasvatuksesta ei saa siihen uhrattuja lisävuosia korvauksena. Siksi sahatavaran laatukin on heikentynyt.

    Yksi tai kaksi yläharvennusta kiertoaikana ja tuotto kasvaa pelkästään alaharvennuksilla  käsiteltyä metsää paremmaksi. Siis jos siihen yläharvennukseen on edellytykset kunnossa.

    Ei ole vaikea laskea kalkulaattorillakaan. Kasvumallit on saatu pitkäaikaisten koealakasvatusten mittausten tuloksina, joten ne on luotettavia. Löytyy varmaan valmiita laskentaohjelmiakin, jos ei ole matikan tunneilla tullut aikoinaan  istuttua hereillä.

     

    Jos tehdään jatkuvasti yläharvennuksia, kärsii puiden perimä ja muitakin tunnettuja ongelmia alkaa esiintyä enemmän.

     

    A.Jalkanen 25.9.2019, 22:28

    Ilmeisesti on kuitenkin niin että isompien puiden karsiutumiseen riittää pienempi tiheys kuin pienten puiden karsiutumiseen.

    Tolopainen 25.9.2019, 22:46

    Onpa kummallisia käsitteitä, kuin pieni tiheys ja Harjavalta on taas aivan ulalla tiheyksiensä kanssa.

    pihkatappi 26.9.2019, 05:52

    Harjavallassa kasvatetaan kuitupuuta ja paljon.

    Sattunut Reimalla hyvät kelit kun yöpakkaset ovat nitistäneet mäkäräiset. Lokakuussa käyn viikon ennakkoraivuulla Kemijoki varressa, on 4 ha ensiharvennusta alaharvennuksena ja puolen hehtaarin alalla tukki kuusien poistoa jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Saa sitten nähdä miten erikoishakkuu toteutetaan, omat visiot ei välttämättä toteudu. Tuo on hiukan liian rehevä männylle, sekä pieni kuvio alkaa erikseen uudistamaan ja kuitu kuusia sekä hyvälatvaista aluspuustoa riittävästi. Nämä mielekkäitä kuvioita silläkin, että sentään viimeiset sahaukset on itse tehnyt.

    Jean S 26.9.2019, 07:04

    Allekirjoitan täysin tämän Jätkän lauseen ”Jokainen hoitotyö, joka tehdään avohakkuun jälkeen, pitää tähdätä päätehakkuuseen aikanaan.”

    Mutta jos tavoitteena on avohakkuu esimerkiks 180 vuoden kuluttua, niin hoitotyöt on tehtävää aivan eri tavalla, kuin jos avohakkuuta tavoittelee 80 vuoden kuluttua.

    A.Jalkanen 26.9.2019, 07:11

    Etelä-Suomessa on mahdollista tähdätä seuraaviin kiertoaikoihin: koivu 50, kuusi 60 ja mänty 70, jos puulajit laitetaan oikeille kasvupaikoille. Jos laatumaksutapaa alettaisiin soveltaa, männyn ja kuusen kiertoaika pitenee tuosta. Noihin on mahdollista päästä vain jos tiheys on sopiva koko kiertoajan.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 8 9 10 … 15 16 17