Pukkalan lähtöolettama on, että kaikilla puilla on samanlaiset kasvugeenit.  Tieteellistä näyttöä ei tästä taida olla.  Päinvastoin.  Vähän aikaa sitten Luken tutkijat analysoivat taimitarhalta tulleita kuusentaimia.  Havaitsivat, että toisilla oli selvästi paremmin kehittynyt juuristo.  Päättelivät, että sama ilmiö säilyy joten ne runsasjuuriset kasvavat koko ikänsä paremmin.

…ja muistakaa kirjata sopimanne asiat kauppasopimukseen ,josta ne välittyvät motokuskille. Motokuski noudattaa hakkuutiedoissa saamiaan ohjeita. Palstalla ohjeita voidaan muuttaa vain ostotoimihenkilön tai korjuuesimiehen siunauksella. Metsänomistajalla ei ole työnjohto-oikeutta motokuskiin nähden ,joten viisainta sopia asiat jo kaupanteon yhteydessä.

suoritavalta hyvä huomio, joka koskee kaikkia pystykauppoja !

Hoidetun metsän yläharvennus on tutkitusti esim. männyllä n. 10 % tuottoisampaa kuin jos tehdään vain alaharvennuksia.  Myös huonolaatuisimpia puita poistetaan harvennuksessa.

Se perustuu parempaan arvokasvuun, kun lisävaltapuut kasvaa suhteessa enemmän kuin päävaltapuut eli arvokasvu on parempi.

Taimikon kasvu% voi olla kymmeniä %:ja /vuosi, joten metsän suhteellinen arvokasvu on ylivoimaisesti paras tuossa vaiheessa, kun esim. suht.tasakokoisen taimikon tyvistä saadaan  kuitupuukalikat sahattua yhden vuoden lisäkasvulla .  Siinä huomataan samalla että ei pelkästään %:illa voi metsän kannattavaa kasvatusta perustella.

Toinen nopea arvokasvu-tilanne on , kun puiden tyvestä saa tehtyä kuitupuun sijaan  jo yhden tukinkin.  Arvokasvu% on suuri, mutta ei yhtä suuri kuin T2-taimikossa mutta euroina laskettuna paljon merkittävämpi. Kannattavin hakkuutapa 2. harvennuksessa riippuu mm. sen leimikon tilanteesta , puiden keskikoosta, puulajista, kasvukunnosta (varsinkin latvusten kunnosta) ja myytävien puutavaralajien hinnoista. Tähteellekin pitäisi jättää hyvä metsä seuraavia hakkuita varten. Yhtä ja parasta tapaa, joka sopii esim. kaikkiin 2.harvennuksiin  ei ole olemassa.

Tuosta voisi tehdä vertailun: hakkaisi yhden hehtaarin yläharventaen ja toisen alaharventaen, ja kairaisi sitten kasvukairalla muutaman puun. Veikkaukseni on että kasvussa ei ole eroa, jos jäljelle jätetyillä puilla on hyvä latvus. Yläharventamalla saa uudistamista lykättyä tuonnemmaksi ja hieman erirakenteisessa metsässä useamman puuyksilön kehittymään tukkipuun mittoihin, minkä vuoksi taloustulos paranee.

Jos tuleva uudistaminen aiotaan hoitaa siemenpuiden avulla, ne voi tietenkin varmuuden vuoksi jättää yläharvennuksen yhteydessä pystyyn, mikäli uskoo hitaammin kasvaneiden olevan geneettisesti heikompia. Ne poistettaisiin seuraavassa harvennuksessa eikä jätetä siemenpuiksi.