› Keskustelut › Puukauppa › Harvennusohje

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 14 15 16 17

  • Harvennusohje

    Lähetetty: 24.9.2019, 09:59

    Kyseessä on toinen harvennus ja pitäisi antaa ohje harvennuksen toteuttamiseen. Miltäs kuulostaa, kun ohje kuuluu, että kasvamaan jätetään puut, joiden suhteellinen arvokasvu on suurin?  Meneeköhän jakeluun?

    Tästähän minun talouteni näkökulmasta on kysymys.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 28.9.2019, 10:00

    Timppa. Tuo runkoluku kuulostaa oikealta (harvennuksen jälkeen) Ppa olisi tarkempi.

    Kyllä niistä hujopeistakin osasta tulisi hyviä tukkipuita – noin sadassa vuodessa. Se kasvun pieneneminen ei ole ollenkaan varmaa.  Kuivahko kangas antaa todennäköisesti kaikkensa puille ja aurinko antaa valoa ihan yhtä paljon kuin ennenkin. Kyllä ne valtapuut hieman virkistyy harventamalla niille tilaa.

    Kun ollaan mittailtu ikäkairalla otettuja lastuja, niin luston paksutessa sen verran, että sen silmin havaitsee, on ollut usein selkeä merkki lannoituksen / harvennuksen vaikutuksesta. Luston paksuuntuminen millillä vaikuttaa kolmen tukin männikössä aika paljon.

    Timppa 28.9.2019, 10:17

    Ppa on 22 ja verrokkikohteessa 18.

    Jätkä 28.9.2019, 10:25

    Se on varmaan ihan oikea! Vielä kun mittaisi pituusboniteetin!

    Puuki 28.9.2019, 10:38

    Ei niihin vanhoihin metsiin tietenkään kannata enää yläharvennuksia tehdä.

    Keski-Suomessa Vt:llä kylvetyn männikön käsittelyvaihtoehtojen vertailussa , jossa yhdessä tapauksessa tehtiin  alaharvennuksen jälkeen 2 yläharvennusta, kiertoaika oli 100 vuotta. Kiertoajan loppupuolella sen kokonaiskasvu parani 4 % verrattuna 3 x alaharvennuksin käsiteltyyn ja kiertoajan tuotto oli 10 % parempi.   Kokonaiskasvun paraneminen johtuu siitä, että pääasiassa lisävaltapuita kasvatettaessa puita on tiheämmässä kuin tilanteessa jossa päävaltapuut on kaikki säästetty päätehakkuuseen asti.  Ja se 10% parempi tuotto johtuu aikaistuneista paremmista hakkuutuloista ja osin parantuneesta kasvusta.

    Timppa 28.9.2019, 11:10

    Pituus molemmissa sama 21 m.  Tiheämmässä kuviossa keski lpm 23 cm ja harvemmassa 25 cm.

    Verrokkina myös tuoreen kankaan kertaalleen harvennettu 43-vuotias istutusmännikkö, jonka pit 16 m, lpm 19 cm, ppa 24, 19o m3, kasvu 7.9 m3/ha/v ja runkoja 820 kpl.   Alaharvennettiin lumituhon vuoksi ja poistettiin tietysti myös paljasjuuristutuksen seurauksena syntyneitä suurempia mutkapuita.   Tällaisessa metsässä kahden harvennuksen jälkeen puusto alkaa olla varsin tasalaatuista.  Tarvitaan vielä kolmas harvennus runsaan 10 vuoden kuluttua.

    Jätkä 28.9.2019, 11:18

    Se onkin kummallista, kun ns laatuharvennus on monelta jäänyt kokonaan käsittämättä. Aika järkyttävästäkin avojuurilla istuteusta männiköstä saa hoitamalla siedettävän, kun aina vetää laatuharvennusta. Taimikosta lähtien.

    Remie 28.9.2019, 13:44

    Perustele , miksi ei hujopista tule tukkipuuta. Siinä on juuri tuo lumevaikutus josta kerroin aiemmin. Mittaa vuosirenkaiden paksuus ja kerrro se pituudella. 5 m 10 sentin pätkä tarvitsee valtavan vuosirenngaspaksuuden verrattuna 25 m  ja 40 sentin puuhun. onko kuutiontilaavuuslaskenta hukassa. Tässävaiheessa kannattaa opetella Ojalan laskuoppi.

    Jätkä 28.9.2019, 14:04

    Opettele, taikka käytä laskinta.

    Hujoppim jonka juuret on irti maasta, taikka latvus on pudonnut tyvelle, ei kasva kovin paksua vuosikustoa. Kun elävä latvus on 10 % puun korkeudesta, sen puun tulevaisuus riippuu siitä, pysyykö se elossa, kun sen ympärille tulee tilaa.

    Remie 28.9.2019, 14:10

    Johan vitsin murjasit, ei puu pystyssä pysy jos juuret on ilmassa. Ja tiedän 100% varmuudella että puu lopettaa kasvunsa juuri sillä siunaamalla hetkellä kun se sahataan tyvestä poikki. Olkoon vaikka kuinka pieni taimi. Kuinkas on sen laskuopin laita.

    A.Jalkanen 28.9.2019, 14:56

    Onko kellä havaintoa ovatko puun vuosilustot (siis tietyn vuoden) latvapäässä yleensä paksumpia kuin tyvipäässä? Pitäisi olla koska puun muoto ei ole kartio vaan se kapenee latvaa kohti vähemmän kuin kartio. Lisäksi latva on nuorempi ja yleensä vuosilustot ovat nuorena paksummat.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 14 15 16 17