› Keskustelut › Puukauppa › Harvennusohje

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 12 13 14 15 16 17

  • Harvennusohje

    Lähetetty: 24.9.2019, 09:59

    Kyseessä on toinen harvennus ja pitäisi antaa ohje harvennuksen toteuttamiseen. Miltäs kuulostaa, kun ohje kuuluu, että kasvamaan jätetään puut, joiden suhteellinen arvokasvu on suurin?  Meneeköhän jakeluun?

    Tästähän minun talouteni näkökulmasta on kysymys.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 27.9.2019, 07:27

    Ensiksi pitää tietää, millainen on KORPI ja löytää se. Sillä metsätyypillä olevat kuuset ovat korpikuusia ja jos sellaisen juurella on toiminnassa oleva pontikkapannu, voi siitä saada ”korpikuusen kyyneleitä”.

    Puuki 27.9.2019, 07:30

    Korpikuusessa on vihreät oksat maahan saakka. Vaan mikäs on sitten kynttiläkuusi ?

    Ja se venäläinen metsänhoidontaito tarkoittaa sitä, että vanhat metsät lyödään nutulleen ja ne aukot jää sinne oman onnensa nojaan odottelemaan seuraavaa hakkuuta 150-200 vuoden päästä.

    mehtäukko 27.9.2019, 07:40

    ”Ei puun kaatoa ennalta sovita…” Mielestäni metsätalouden on oltava suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja harkittuja toimenpiteitä. Äkkipikaisella poukkoilulla alkaa savuta liian paljon.T eorian ymmärtäminen on tajuttava, että käytännön työt eivät mene ihan pieleen… 🙂

    puunhalaaja 27.9.2019, 07:47

    Kysyn tässä nyt, pari kysymystä kenen metsästä löytyy korpikuusia, 

    Varsin monella foorumin kirjoittelijalta varmasti löytyy, koska sellaisia mörrimöykkyjä tämä palsta on pullollaan.

    Lenkopetäjä 27.9.2019, 07:56

    Kyllä löytyy.keväällä myin kaverille muutaman sahapuuksi nii ei tartte hötypaskasta rakentaa

    Remie 27.9.2019, 08:13

    Kuvausten perusteella ei tullut yhtään oikeaa vastausta joten unohdetaan asia.

    Jätkä 27.9.2019, 08:18

    ”Korpikuusi” ei tarkoita sitä, että korvessa kasvanut puu olisi hitaasti kasvanut ja iso – vanha kuusi.

    Yleensä korpi on hyvinkin viljava kasvualusta, hieman sellainen että vesi ei ole kovin syvällä. Jonkinlainen ojitus saattaa alalla olla ja ainakin, jos sen avohakkaa, on ojituksen hoitaminen tarpeen.

    Remie 27.9.2019, 08:27

    Olen sahaillut noita puita laudoiksi ja ero on silmiinpistävä ja käytössä vasta eron oikein huomaa. Voisi luonnehtia puuta lähes oksattomaksi latvaan asti, josta johtuen ei myöskään lylyä ole havaittavissa. Ei tuulet tuiverra eikä lumet paina. Ei myöskään korppi pesää tee. Minulla on muutama yksilö jotka ovat läheistä sukua tuolle puulle mutta vaikeaa on löytää . Kuvasta voi ihastella jos saa auki. Oikein motokuskin ihanne puu. Oongelma vain on että jostain syystä minun puistani syntyvät siemenet eivät idä, ovat mahoja.

    https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-10669

    mehtäukko 27.9.2019, 08:30

    Meikän länteillä vielä olevat korpikuuset (tukkipuut) ovat n. 100 vuotiaita. Lumien painot ovat väsyttäneet oksat alaviistoon.Kaarna röhelöisempää ja kilpeentynyttä tyveltä.Usein tyvilenkoa, janahusta. Mahdolliset koivut niissä maisemissä mutkaisia ja kituliaita.

    Reima Ranta 27.9.2019, 08:46

    Jos palaan vielä tuohon harvennukseen ja lasketaan uudestaan.

    Lähdetäänkin nyt siitä, että vitonen tai parikymppiä on täsmälleen sama kuudentoistavuoden kuluttuakin. Sillä on täsmälleen sama ostovoima  ja taloudellista tuottoa voi saada ainoastaan metsää kasvattamalla, muualla raha ei tuota mitään. Eräässä mielessä tilanne oli sellainen 200 vuotta sitten.  Unohdetaan ne korot ja inflaatiot.

    Jos se vitosen puu kasvaa metsässä viiden prosentin suhteellisella arvokasvulla kuudessatoista vuodessa kympiksi ja kun siihen lisätään harvennuksesta saatu 20 euroa, niin meillä on kuudentoista vuoden kuluttua 30 euroa.

    Parinkympin puuta puolestaan saadaan edelleen kasvattamalla runsaan parin prosentin suhteellisella arvokasvulla samassa ajassa 28 euroa. Siihen kun lisätään harvennuksesta saatu vitonen, niin summa on 33 euroa.

    Jokainen voi tykönään pohtia, onko talouden realiteetit oikein näin ajateltaessa, jos kerran siitä lähdetään, että metsän kasvatus on taloudellista toimintaa.

    Tästä ristiriidasta täällä väännetään.

    En AJ tunne Joensuun yliopiston ihmisiä, joten en osaa ottaa kantaa – oletettavasti kyllä.

    Hienoa pihkatappi ja toivon sinulle mahtavia kelejä savottaasi. Kemijoen varsilla on todella komeita ja kasvavia metsiä. Lapissa yleensäkin on mielestäni kasvussa valtavia paikallisia eroja.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 12 13 14 15 16 17