No tässä on kysymys kuitenkin yksilön tyytyväisyys, jos isäntä on tuottoon tyytyväinen niin mikäs siinä. Mutta heti syntyy ongelma kun muut kuulee saadun hinnan ja tyytyväinen isäntä on myynyt naapurin mielestä liian halvalla , siksi naapurin tulee myös myydä liian halvalla. Tämä on kaiken närästyksen takana. Jokainen haluaa että se toinen vänkää sen puun hinnan korkealle jotta minäkin saan, siis ratsastaa siivellä. Eihän metsänomistajat mitenkään voi puhaltaa yhteen hiileen ja sanoa ostajille ettemme myy noin pienellä hinnalla. Aina löytyy joku jonka on pakko myydä jotta ruokaa riittää.

Olen jo tottunut tuohon, sinulla menee sentään hyvin , minä kun en osaa mitään. Puuta sentään yli 50 vuotta käsitellyt tavalla jos toisellakin ja ikäni pusikossa asunut. Jokasella on näkemyksensä. Nykyään klobaalissa horinassa millään ei ole mitään väliä. Kuinka samassa elipöydässä kaikki voisivatkaan voittaa kun pöydän pitäjä painaa jarrua ja ja kaasua oman mielitekonsa mukaan. Minun aikani voi vielä mennä mutta  seuraajani on kusessa.

Kim1 taitaa olla samoja ikiä. Eikö Annelin esittämä malli ollut mielestäsi kattava, jossa ensiharvennus aina alaharvennuksena, jossa myös susipuut poistetaan. Jatko hakkuut sitten tilanteen mukaan. Joskus on niin hyvää puustoa että myöhemmällä harvennuksella voi valita ottaako tukkipuita alta vai päältä. Minulle ei selvinnyt, miten sinun mielestä pitäisi toimia.

Kin1/pihkatappi- Ei metsätöitä voi pöydän päässä suunnitella, ainoa mikä luonnistaa pöydän päässä on että mennäkkö vaiko ei mennä metsään. Teoria on hyvä osata ja omaksua ja tiedot pitää olla mutta metsä vaatii työnsä tekijältä hyvin paljon muutakin. Moni tekee metsätöitä joilta pitäisi pääsy metsään kieltää kokonaan. Metsän pohja on jo yksinään niin haastava että siihen pitää paneutua jo lapsena. Kuusi ja koivu metsikkö vaatii erityistä osaamista jos meinaa että maapohja tuottaa terveitä puita. Polttopuumetsikköä jokainen näköjään hoitaa nii että isoimmat ja parhaimmat puut kaadetaan kuinka sattuu pienempien päälle surutta , vaurioituneet ja katkenneet puut jätetään metsään sekamelskna , noita metsiä näkee nykyään yhä enemmän. Ei metsänhoitoa voi toiselle opettaa se ala johon opitaan, ei ole yhtä kattavaa linjaa jota noudattamalla on paras lopputulos. Muistan aikaa jo taaksepäin kun kun isäntä laittoi kuiduksi vanhaa vanhaa entistä valtion metsää, kysyin häneltä että nuohan parasta tukkipuuta mitä Suomesta löytyy. Vastaus oli raastava kun tukille ei ole kysyntää ja tästä on helppo tehdä kuitua kun kysyntä on. Poistuin paikalta en edes vastannut hänelle mitään. Oli pirun lyhyt ja opettavainen juttutuokio. En voi sanoa että isäntä oli väärässä kun omia perintöpuitaan kaatoi massaksi mutta järkevää se ei missään nimessä ollut. Nyt sellaisia männikköjä ei ole koko Suomessa. Pelkkää risu savottaa , lyhyitä sokreritoppa puita. Kun katsoo venäläistä kuusikkoa ja sahaa venäläistä kuusta , vertaa vastaavaan suomen kuusikkoon ja sahatavaraan niin näkee metsänhoidon taidon konkreettisesti. Jos metsä kaunis ihmisen katsella niin sillä asialla ei ole itsensä metänhoidon kanssa mitään merkitystä. Vaikka metsä ei tuotakkaan huippusatoa niin laadulla on valtava merkitys puun käytölle . Miksi kasvattaa noita 5 sek käyttöön tarkoitettuja puita kun tuon tuotteen voi tehdä vaikka niittyvillasta tai kaislasta. Puuta pitäiskin käyttää vain rakennustarpeina , betonin käyttöä vähentää voimakkaasti. Nykyään kaiken pitäisi tapahtua digitaalisesti miksi paperia yli päätään tehdään vielä. Missään muualla puu ei mene yhtä tehokkaasti hukkaan kuin paperissa. Tunnin käyttöä varten kaadetaan omat keuhkomme.

Ei puun kaatoa ennalta sovita, oletteko hölmöjä. Puu kaadetaan tilanteen mukaan , ei metsätöitä jatkuvan kasvatuksen metsässä pöydän päässä tehdä. Ei jatkuvan kierron ylläpitoa voi toiselle opettaa jos joku niin se on taitolaji. Olen varma, jos nyky metsurit pannaan tuota työtä tekemään niin tuloksena on väärät puut on konkelo asennossa jotka runtelee loputkin kasvukelvottomiksi. Ei metsätöitä voi pöydän päässä toiselle opettaa mutta suurena apuna voi toimia jos toinen kuuntelee ja oppii.