Heh, suorittava, tuo on juuri sensorttista laskuoppia jolla ei ole mitään tekemistä järkevän taloussuunnittelun ja oikean kannattavuuslaskennan kanssa. Aivan samoin meillä päälliköt laskee ettei liike kannata missään nimessä. Nyt on pikkuhiljaa alkanut mutina hiljetä kun ovi on käynyt jopa koronan vaikeassa tilanteessa huomattavan vilkkaasti. Minä otan siinä jatkuvasti kauppaa ja työtilauksia lähes sen mitä kerkiän. Suurin osa jäisi saamatta jos liikkeen ovi olisi kiinni. Sekin on jo koettu kun tätä filosofiaa sovellettiin kulemma koko viime kesä. Auki silloin kun herroja sattui huvittaa päästä asiakkaita sisään. Kummasteltiin juuri hiljan toisen herran suusta kuultuna että mistä noita tilauksia tuolla tapaa alkoi tulla kun ennen oli hyvä jos kerran viikossa joku pikku keikka tehtiin. Remonttikeikkojen tekijäkin oli lähes alituiseen isojen työmaiden heittopussina. Jos tuo metsänkäsittelyn manuaali onnistuneesti yhdistetään kokonaispalveluksi jossa tärkeintä on asiakastyytyväisyys ja metsä jonka kehtaa peräänsä jättää on kannattavuus taattu. Minulla on hiukan havaintoja että esim. Metsä-Group ainakin minulle on palvelua jälleen myös manuna tuomassa kaupan kylkeen takaisin.

Siis suoriutuva tukeutuu periaatteeseen, että räävitään, mitä saadaan ja loput hylätään? ?

Kyllä olis nuijalle töitä!

Jesse: ”Siitä minä ainakin olisin tyytyväinen asiakas toistekkin eli myisin mielelläni seuraavankin kohteen paketin.”

Kyllä sitä hyvää ja yksilöllistä palvelua metsäfirmoiltakin saa, mutta ei se aina ihan automaattisesti tule, jos ei koskaan kilpailuta niitä firmoja. Leimikon mukaanhan sitä silloin toimitaan, jos isäntä niin haluaa. Ei ainakaan meilläpäin näissä asioissa ole mitään ongelmaa ollut.

Ensiharvennusrästien määrän pitäisi herättää joitakin ajatuksia siitä ,että eivät ole erityisen haluttuja kohteita millekään toimijalle. Tuon tuosta niitä sitten kiilataan isompien hakkuukokonaisuuksien yhteyteen . Tämä tapahtuu usein vasta siinä vaiheessa ,kun riukuuntuminen on jo pitkällä. Viereinen väljennys ja riukuuntunut enska hakataan samalla muotilla tavoitteena kuviokokojen kasvattaminen ja päätehakkuu myöhemmin samanaikaisesti. Jos kohde osoittautuu vielä taimikoksi , Ajellaan vain tyynesti ura kuvion läpi ja jatketaan harventamista ,kun puut paksunevat seuraavalla kuviolla.

Samaan kierrokseen mahtuu se muutaman aarin sirpaleaukko , joka lakaistaan sileäksi samoilla vehkeillä. Ylisuuret puut jätetään suosiolla säästöpuiksi. Ei siis tarvita metsuria ,vaan sopivan järeä taktori käsittelemään ne aukkopuutkin. Näin tänä päivänä nykypäivään päivitetyillä menetelmillä.

…ja niistä huonosti raivatuista alueista saa mainioita riistapuskia ja tulevia säästöpuuryhmiä. Isäntä luonnollisesti osoittaa toimillaan ,paljonko riistapuskia haluaa.

Eihän ne rästiin jääneet ensiharvennukset ole kenellekään liian suuren koneen hankkineelle urakoitsijalle haluttuja kohteita, koska siinä ei isolla koneella pääse muuta kuin rääpimään.

Tiettävästi alle sadan litran kokoisen puuston puimiselle on aivan eri taksa kuin tuhatlitraisen puuston puimistaksa. Vaikkakin tuo kuution puusto onkin sitten ”Ylisuurta”, joka täytyy jättää säästöpuuksi, eli ei kohden koskaan.

Suoriutuvan vehkeillä ei onnistu muut kuin n, 500 litraiset puustot, eikä niitäkään saa sitten kunnialla 11 metrin päästä! Eli sitä pienemmät on liian pieniä ja sitä suuremmat ovat liian suuria runkoja.