› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 86 87 88 … 101 102 103

  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Lähetetty: 7.12.2020, 09:06

    Merkitty: 

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

    Tekijä
    JHH
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 13.1.2021, 17:59

    Kaikki metsät eivät ole viljeltyjä. Villi arvaus voisi olla, että yli puolet on luontaista ja sitä osuutta vielä lisää epäonnistumiset ja luonnon tuhot. Syntyy vajaatuottoisuutta ja sen puolesta kannattaisi runkolukua jättää enemmän. Nuo Jeessin lakirajat ovat hyvinkin perusteltuja välttää, kuten myös nuorien metsien harsinta.

     

    Visakallo 13.1.2021, 18:09

    Mielenkiintoinen kysymys tuo viljeltyjen metsien osuus Suomessa.  Onko siitä olemassa virallisempaa tietoa? Oma näkemykseni on, että viljeltyjen metsien osuus olisi suurempi. On tietenkin tulkintakysymys, miten viljely määritellään. Männyillä on käytetty siemenpuita ja hankikylvöä. Kuusentaimia on kyllä istutettu kauemmin kuin monesti ajatellaankaan. Koivun vielely lienee ollut vähäisintä.

    jees h-valta 13.1.2021, 18:53

    Tuleehan tuollaisesta puuta toisestaan hakevassa metsässä luontaisuutta koska alikasvospuut saavat valoa ja alkaa uuden puusukupolven kasvu. Tulee monikerrosmetsää, ah, niin muodikkaasti!

    Jovain 16.1.2021, 08:13

    Veikkaisin, että viljelymetsiä on vielä paljon vähemmän, jos vaikka kylväen uudistetut metsät menevät sinne keinolliseen, ovat luonnon omat kylvöt luontaista. Voi olla varttuneesta metsästä vaikea todeta mitä on. Epäonnistuminen viljelyn kannalta on tietenkin huono asia, mutta luontaisen täydentymisen kautta lisää jopa monimuotoisuutta. Sitä kaivattaisiin lisää myös muussa metsätalouden toiminnassa. En väitä, että epäonnistumisen kautta, mutta liiallinen kapea-alaisuus ei ole hyväksi. Kärjistäen; ei pitäisi antaa häiritä sen, että lähdetään vaikka kottikärrystä ja päädytään kantavaan kuormatraktoriin, tai lähdetään pokasahasta ja päädytään uusimpaan motokalustoon. Kaikkea sitä mahtuu sinne välille ja on kiinni tehtävästä diilistä. Myös metsänomistajan diili voi olla parasta  klusterin logistiikkaa.

    mehtäukko 16.1.2021, 08:28

    ”…ei pitäisi antaa häiritä sen, että lähdetään vaikka kottikärrystä …”

    Jokainen saa omissa puuhissaan kantaa puut vaikka sapilailla tien varteen. Kun kysymys on leivästä ja työmiesten leivistä, kysymys onkin laaja ja vastuut moninaiset työn onnistumisesta.

    Jovain 16.1.2021, 10:39

    Ei mitään uutta AY-rintamalla, mehtäukon mielestä metsänomistaja saa kantaa puunsa tienvarteen vaikka sapilailla. Riittää kun maksavat klusterin puista monopolin etuutta vastaavan palkan. Mehtäukko ei usko, että sopimusta ei tule. En ole valmis maksamaan klusterille, teen mieluummin omana toimialana, omalla kalustolla ja ostopalveluina. Kotiutan rahat ja kysymys on myös myös metsätalouden tuotoista ja toimintatavasta. Kuten myös Virossa ja Ruotsissa toimitaan.

    A.Jalkanen 16.1.2021, 11:57

    Visakallo kyseli viljeltyjen metsien pinta-alasta. Valtakunnan metsien inventoinnin vuonna 2013 julkaistun raportin mukaan menisi suunnilleen näin. ”Puuntuotannon maan taimikoista ja kasvatusmetsistä on perustettu luontaisesti 9,8 miljoonaa hehtaaria ja viljellen 5,8 miljoonaa hehtaaria, eli viljelyn osuus metsänuudistamisesta on ollut 37% (liitetaulukko 27). Etelä-Suomessa viljeltyjen osuus on 42%, Pohjois-Suomessa 30%. Pienistä taimikoista on viljellen perustettuja 68%, varttuneista taimikoista 58 %, nuorista kasvatusmetsistä 36 % ja varttuneista kasvatusmetsistä vajaa viidennes.”

    Ainakin sen tuosta voi päätellä, että päätehakattavasta puustosta suurin osa on edelleen luontaista alkuperää. Myös sen voi päätellä, että viljelyn osuuden kasvaessa kokonaiskasvua on edelleen mahdollista nostaa, kun alkuperät ovat jalostettuja.

    Raportti antaa hyvän kuvauksen siitä, miten VMI tehdään. Lisäksi siinä on dokumentoitu suomalaisen metsänhoidon menestystarina: hyvien ja tyydyttävien metsiköiden osuus on saatu nostettua likimain kaksinkertaiseksi raportissa mukana olleiden inventointien aikana, ja vastaavasti vajaatuottoisten metsiköiden osuus on pudonnut puoleen ajanjaksolla 1951 – 2008 (VMI5 – VMI10, Taulukko 8 julkaisussa s.307).

    Puuston biomassasta runkopuuta oli reilu puolet, latvusta noin kolmannes ja loput eli viidennes juuristoa.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6025.pdf

    mehtäukko 16.1.2021, 12:33

    ”Ei usko ettei sopimusta tule”. Ei ainakaan kiertokoulun iltakursseja käyneelta Joovainilta. Onhan hän salkkunsa kanssa hoippunut vuositolkulla, mutta kun ei uskalla vuorineuvosten pakeille.

    Laitappa kuvia ”omasta kalustostasi”.Nähdään kuinka löysällä mutterit on siinä virityksessä.

    Jovain 17.1.2021, 08:03

    En omista kalustoa, vaihtoehto tietenkin on lisätä pinta-alaa ja hankkia oma kalusto. On sitten jatkajan asia mitä tekee. On toiminut tähän asti myös ostopalveluina ja tienvarsikauppoina.

    Virossakaan ei tehdä pystykauppaa kuin yhden prosentin verran. Siellä tehdään toimituskauppaa, eli puutavarayhtiöt eivät ole kotiuttamassa metsänomistajan rahoja eli korjuun rahoja, niin kuin Suomessa tehdään.

    Jätkä 17.1.2021, 08:12

    Joo vaan:”Virossakaan ei tehdä pystykauppaa kuin yhden prosentin verran. Siellä tehdään toimituskauppaa, eli puutavarayhtiöt eivät ole kotiuttamassa korjuun rahoja, niin kuin Suomessa tehdään.”

    Mitä tuosta pitäisi päätellä?  Tietenkin sen, että toimituskaupassa korjuukustannukset ovat se osa, joka nostaa puun hinnan pilviin verrattuna vaikkapa Suomen tehdashintaan. Virossahan esim työvoimakustannukset ovat paljon pienemmät kuin Suomessa. Koneyrittäjät siis riistohinnoittelevat työnsä ja teollisuus tyynesti maksaa!

    Miksi he eivät osta Suomesta kaikkea tarvitsemaansa puuta?

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 86 87 88 … 101 102 103